jovela

jovela

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Kangas tapettina ja muita erikoisuuksia

Tällä viikolla alkaa sitten se iso mylläys tuolla pihalla, kun likimain koko piha-alue, siis etu- ja takapihan puutarha-alueet käännetään mullin mallin. Vappu kuluu täällä niissä merkeissä. Viime viikonloppu taas meni ison myllerryksen esivalmisteluissa. Rae- ja sadekuuroista sen suuremmin piittaamatta saimme kaikki 48 kasvatuslaatikkoa nostettua ylös, raivattiin hieman sieltä ja täältä ja purettiin pois sellaisia juttuja, jotka estävät työkoneen liikkumisen pihalla. Eilen täällä sitten satoi lunta, oikein 5 sentin kerroksen. Hassultahan se näytti kun maa oli valkeana ja sen valkeiden keskeltä törrötti viinimarjapensaiden oksat pikkuisine uusine lehtineen. Noh, lumi tuli ja lumi suli iltapäivään mennessä. Nyt ollaan takaisin siinä sateen kurastamassa vellussa.

Asiaan!

Vaan tapetti, tai oikeammin kankaasta tapettina piti olla postauksen aiheena, joten kerrotaanpa sitten siitä. Piharempan jälkeen (tai sen ja sen jatko-osan välissä) keskitymme hetkeksi saliin, jonne toteutetaan perinteinen korkea salipanelointi. Panelia tulee n. 2 metrin korkeudelle (salin keskiö on 2,7m korkea). Ihan alunperin meillä oli tarkoituksena imitoida paneelien yläpuolelle jäävään tilaan vanhoja seinämaalauksia, siis maalaustekniikalla toteutettuja tapetti-imitaatioita, mutta makulatuurit ovat meillä sen verran eläneet, ettei se ole järkevää. Toteutamme sen sijaan toisen haaveeni, eli tuon kangas tapettina. Idea ei ole oma, eikä taatusti mikään uusikaan, enemmänkin todella vanha. Kangasta on käytetty tapettina jo ennen varsinaisia paperitapetteja.

Itselläni on ollut likimain ensikäynnistä alkaen visio salista, sen värimaailmasta ja tyylistä. Nyt siirrymme salissa siihen suuntaan. Kankaaksi valitsimme tämän, jossa toistuu saliin aiotut päävärit harmaa, savenruskea ja siniset. Kankaan tyylisuunta on jacobean, eli  liikutaan englantilaisen James ensimmäisen aikakaudella 1567–1625.


Kankaan kiinnittäminen on omalla tavalla yksinkertaisempaa kuin tapetin. Kiinnityspohjaan (eli seinään) sivellään tärkkiä tai perinneliisteriä, kangas nostetaan seinälle, asetellaan, kiinnitetään voimanitojalla yläosasta, siloitellaan pinnasta ja annetaan kuivua. Mikäli kankaan päälle ei tule listaa, yläkiinnityksen voi tehdä vaikkapa nastoilla, jotka auttavat kangasta pysymään paikoillaan kunnes liisteri/tärkki on kuivunut. Nastat voi sittemmin poistaa, niitit toki jätetään paikoilleen. On hyvä ottaa huomioon kankaan kutistuminen, eli varata hieman joustovaraa kiinnityksessä, ettei kangas "soi" kuivuttuaan.

Sekä tärkin että liisterin voi helposti tehdä itse. Meillä on kaikki tapetit vedetty itse keitetyllä liisterillä ja hyvin ovat tapetit seinällä pysyneet lämpövaihteluista huolimatta.

Liisteri = 9 osaa vettä + 1 osa vehnäjauhoja, kiehautetaan, sekoitetaan hyvin ja annetaan turvota rauhassa n. tunnin.

Tärkki = 0,5 l vettä, 1 tl suolaa ja 2 tl perunajauhoja, jotka myös kiehautetaan kiisseliksi ja annetaan tekeytyä tovin.

Salin seinät tulevat siis korkeille paneeleille ja paneelien yläosa tuolla kankaalla, josta jäänee sen verran yli, että saadaan muutama tyynyliinakin divaanin tyynyille. Kankaan saapuminen Suomeen vie ihastuttavan turhauttavan ajan, joten tämä projekti toteutunee vasta kesäkuussa kankaan osalta.

Muuta mukavaa

Meillähän on täällä Jovelassa ainoastaan yksi nipin napin elävä, suunnilleen satavuotias omenapuu, joka viime syksynä ei enää jaksanut juurikaan omppua tehdä. Kerroin aikaisemmin mainiosta ja edullisesta (kotimaisesta) taimitarhasta, josta saa edullisesti (ja Matkahuoltotoimituksella) hedelmä- ja marjataimia. Olipa siellä kiva palvelu, kun soittelin ja kyselin omituisia. Tuossa parin viikon kuluttua meille sitten tulee sieltä 3 omenapuuta - ihania punamaltoisia herkkuja sekä 2 kirsikkapuuta. Lisäksi, koska en selän vuoksi voi koskaan mennä keräämään mustikoita, meille tulee myös pensasmustikkaa 8 tainta. Eihän nuo pensasmustikat metsämustikkaan yllä, mutta omalla pihalla kasvatetut ovat kuitenkin maukkaampia kuin ne kaupoissa myytävät vesinarskut. Meille tulevien pensasmustikoiden lajike on Duke (5,-), joka Suomen olosuhteissa tekee sijainnista riippuen 3-5 kg satoa vuosittain per taimi.


Tällaisissa suunnitelmissa täällä mennään vappuviikkoa pitkin kohti toukokuuta.

Oletteko muuten kokeilleet tai kuulleet erinomaisen ravintorikkaasta kasvista nimeltä vihannesportulakka? Sitä on kasvatettu Suomessakin jo keskiajalla ja sepäs onkin vallan erinomaiselta kuulostava tyyppi! Vihannesportulakassa sanotaan olevan enemmän Omega 3:sta kuin lohessa ja enemmän C-vitamiinia kuin appelsiineissa, eikä sen A-, ja E-vitamiinimääräkään ole mikään vaatimaton. Toiset kuvailevat portulakan makua sitruunaiseksi, toiset kirpeäksi mangoksi, osa maistaa myös meren, joka aiheutunee tuosta korkeasta Omega 3:sta.  Hyvin erikoisen näköinen rikkakasvia muistuttava erikoisuus tuo portulakka on, mutta serkkuni vinkkasi ja pakkohan sitä on kokeilla! Multiin vaan huomenna piparjuuren kanssa. Sisäkylvöt siis jatkuvat edelleen!

Mukavaa alkanutta viikkoa suuntiinne toivotellen

Jovelan Johanna

torstai 21. huhtikuuta 2016

Taimi-neidin päiväkirjamerkintöjä sotavuonna 1944, osa 3

Tämä on kolmas osa kalenterista, jonka löysimme kirpputorilta. Kalenteria on kirjoittanut nuori Taimi -niminen nainen sota-aikaan vuonna 1944. Taimi-neidin kalenterimerkinnöissä on nyt vuorossa touko- ja kesäkuu vuonna 1944. Aiemmassa postauksessa Taimin perheessä koettiin omakohtaista surua veljen kaaduttua taisteluissa. Kevään kylmyys ei hellitä ja kotirintamalla on haasteita sääolosuhteiden vuoksi. Aiemmat osat tälle postaussarjalle löydät täältä.

Kaikki postauksen kuvat ovat SA-kuva-arkiston omaisuutta. Kalenterimerkinnöillä ja kuvissa esiintyvillä henkilöillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta olen valinnut niitä kuvitukseksi, koska niissä näkyy ihmisiä arkisissa askareissa tai rintamalla kyseisenä aikana.

Maailmalla yleisesti touko- ja kesäkuussa 1944 (lähde: Vuosisatamme kronikka).

Touko- ja kesäkuussa 1944 liittoutuneiden pommikoneet hyökkäävät Berliiniin. Hyökkäykseen osallistuu 2000 pommikonetta. Liittoutuneet etenevät Roomaan. Mannerheim ilmoittaa Hitlerille, että Suomen armeija pitää saksalaisilta saadut aseet. 6.6.1944 alkaa Normandian maihinnousu. 3 päivää myöhemmin Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella. Suomalaisten pääpuolustuslinja murtuu parissa tunnissa. Vetäytyminen Itä-Karjalasta alkaa 17.6.1944 ja suomalaiset menettävät Viipurin 20.6.1944. Helsingistä lähetetään jälleen lapsia Ruotsiin. 25.6.1944 on vuorossa venäläisten suurhyökkäys Ihantalassa. Suomalaiset pyytävät apua Saksasta. Tämä aiheuttaa diplomaattisuhteiden katkeamisen Yhdysvaltojen kanssa ja lopulta sotatila Suomen ja liittoutuneiden välillä tulisi päättymään vasta 19.9.1944. Kylmä kevät ja alkukesä koettelee ihmisiä myös kotirintamalla.


Taimi-neidin kalenterin muistiinpanot muuttuvat aiempiin verrattuna enemmän kotitalouteen liittyviksi.

TOUKOKUUSSA 1944

maanantaina 1.5.1944 Vappupäivänä kylmä, sataa lunta. Vähän väliä jalat jäässä. Hiukan lunta ojissa ja metsän syrjissä.
tiistaina 2.5.1944 Tänään ankarin lumipyry koko talvena. Sain kirjeen Väinöltä. Äiti postissa.
keskiviikkona 3.5.1944 Vielä tänään sataa lunta ja vettä. Mitähän ilta tuo tullessaan?..... Ei mitään.
torstaina 4.5.1944 Kirjoitin Urholle ja Paavolle. Vein illalla katiskan. Ompeluseurassa. Läh.
perjantaina 5.5.1944 Tuli 4 kg painoinen hauki. Meni haava sormeen peratessa. Särkee vähän.
lauantaina 6.5.1944 Sain Eerolta ja P:ltä kirjeen. Eerolta 3 lip. Paavo oli saanut paleltumia.
sunnuntaina 7.5.1944 Olin pyörällä kirkolla. Pyöräilin Eskon haudallekin.

maanantai 8.5.1944 Aamulla otettiin loput siemenperunat. Iltapäivällä lakaisin pihaa aika paljon.
tiistai 9.5.1944 Tänään Tapanilassa ompeluseura. Olin siellä. Siellä rahaa 26,50 mk. meillä seuraava 31. päivä siis keskiviikkona.
keskiviikko 10.5.1944 Pesin tänään yksin suuren pyykin. Huomenna vasta kuivaa enintään.
torstai 11.5.1944 Ei luonto mitään jaa. Pesin vielä pyykkiä.
perjantai 12.5.1944 Olin illalla tanssimassa Lyytin, Marj, Kaar, Irja, Ida, Ida ja minä. Sain Paavolta kirjeen.
lauantai 13.5.1944 Ei mitään, mutta väsyttää vaan niin. Pitää varmasti lähteä tarkastukselle.
sunnuntai 14.5.1944 Olin koko päivän kotona. Illalla kävin postissa. En saanut kirjettä. Määrättiin petille - en kerkiä.

maanantai 15.5.1944 Kävin kirkolla ja tarkastuksella. Kaikki hyvin, veri 5. Vein kirjeet postiin. Illalla lakaisin. Ida ja Aili meillä.
tiistai 16.5.1944 Satoi ukkospilvestä kovasti. Laitoin kurkkumaat. Kylvin illalla.
keskiviikko 17.5.1944 Isä ajoi peltoa. Satoi taas.
torstai 18.5.1944 Hirveän kylmää. Jalkoja särki koko yön.
perjantai 19.5.1944 *merkinnöistä ei saa selvää, ehkä joku partio oli yötä ja jotkut olivat katsomassa jotain "tönöä"
lauantai 20.5.1944 Olin kotona. Urho tuli lomalle. Sain Eerolta kirjeen.
sunnuntai 21.5.1944 E täytti 40 vuotta... yöllä vasta tulin pois.

maanantai 22.5.1944 Koko päivän satoi lunta. Maa ihan valkoinen. Hirveän kylmä ilma. Kävin vasta aamulla postissa.
tiistai 23.5.1944 Vielä tänään kylmä ja lunta sataa. Lauri ei päässyt kauppaan. Mitähän seuraa.
keskiviikko 24.5.1944 Tuli vähän lämpimämpää. Lumisade lakkasi. Omenapuun juuria ja vähän maata (*?) Urho oli vähän autoja korjaamassa.
torstai 25.5.1944 Kirjoitin Reiskalle, Eerolle ja Helsinkiin. Tilasin horoskoopin tulevaisuudestani, 20 mk rahaa. Meinas tulla meille - tuli väärään taloon!
perjantai 26.5.1944 Tänään ?? oli leipomassa meillä häntäjäisiä varten. Pullaa ja pikkuleipiä.
lauantai 27.5.1944 Kova päivä taas. Illalla vasta töissä 12 jälkeen. Olin liian väsynyt, 2 yöllä.
sunnuntai 28.5.1944 Tänään valkeni Urhon ja Iitan hääaamu.

maanantai 29.5.1944 Olin päivällä kaupassa, Eeva ja Liisa kävi myös meillä.
tiistai 30.5.1944 Tuli kirje Väinöltä. Illalla oli kaupassa nuoripari.
keskiviikko 31.5.1944 Oli ompeluseura, 14 henkeä, 48 mk rahaa. Urho lähti lomalta.


                                                            Kuva otettu vappuna 1944.

KESÄKUUSSA 1944

torstai 1.6.1944 Satoi rakeita ja vettä lujasti. Istutin sipulit ja taimet maahan. Illalla miltein pakkanen.
perjantai 2.6.1944 Tänään kylmä ilma mutta ei satanut.
lauantai 3.6.1944 Kolmekymmentä miestä tulee halon hakkuuseen, lotat muonittaa koko revohkan. 6 pv. pitäisi tulla.
sunnuntai 4.6.1944 Lotat meillä.

maanantai 5.6.1944 Istutettiin perunoita. Ei kai mitään ihmeitä ole tapahtunut. Ei Paavo ole kirjoittanut.
tiistai 6.6.1944 Kävin kirkolla hakemassa isälle yskänlääkettä, ollut kamala yskä, laihtunut ja tullut huonommaksi.
keskiviikko 7.6.1944 Olin illalla perunamaalla. Tuli istutettua. Sain Eerolta kirjeen.
torstai 8.6.1944 Lehmät pihalle, taitaa tulla sade, tuuli kovasti, alkoi sataa iltapäivällä
perjantai 9.6.1944 Kannaksella alkoi hyökkäys.
lauantai 10.6.1944 Sade jatkuu.
sunnuntai 11.6.1944 Vieläkin sataa kamalasti. Kannaksella alkoi suurhyökkäys, Länsi-Kannaksella murtuma. Lennot keskeytetty, heti takaisin. Väinön piti lähteä eilen.

maanantai 12.6.1944 Kirjoitin Eerolla, Väinölle ja Paavolle.
tiistai 13.6.1944 Oltiin kävelemässä, sitten illalla Paavolassa. Sain Paavolta kirjeen.
keskiviikko 14.6.1944 Tänään ei mitään ihmeitä.
torstai 15.6.1944 Olin illalla Iitan kanssa kaupalla yötä.
perjantai 16.6.1944 Kävin Orivedellä.
lauantai 17.6.1944 Ei kirjettä itselleni. Isältä Eerolle. Iita ei saanut Urholta ja on vallan epätoivoinen.
sunnuntai 18.6.1944 Ei kirjeitä postista. Kannaksella taistelut kiihtyy. Maata tarvinnut luovuttaa.

maanantai 19.6.1944 Pesin navetan tänään, aika työ siinä.
tiistai 20.6.1944 Tuli lentsu. Istutin tomaatit maahan. Ei yhtään kirjettä - kirjettä kellekään ??
keskiviikko 21.6.1944 Urholta 11.6.44 kortti, ei vieläkään edes Sirkalle kirjettä.
torstai 22.6.1944 Hyökkäys alkoi Syvärillä. Nuohooja tuli tänään. En saanut kirjettä.
perjantai 23.6.1944 T:n ja Irjan häät tänään. Kaunis ilma aamulla, illalla hirveän kylmää ja satoi. Eero tuli päivällä, käytiin saattamassa B O:den asemalle yöllä.
lauantai 24.6.1944 Koko päivän satoi vallan hirmuisesti, oli kamalan kylmä. Ei oltu illalla missään.
sunnuntai 25.6.1944 Saima lähti pois, istuin koko illan yksin kotona.

maanantai 26.6.1944 On niin paha olla vieläkin.
tiistai 27.6.1944 Kävin mattopyykillä ja oli 14 mattoa. Oli siinä sysäämistä kerrassaan.
keskiviikko 28.6.1944 Leivoin hapanta leipää. Äiti kirkolla. Eerolta kirje 16 pv.
torstai 29.6.1944 Olin rannassa pesemässä villaisia ja housuja ja takkeja.
perjantai 30.6.1944 Olin pyykillä yksin, suuri valkoinen pyykki.


Kalenterisivujen välistä löytyi lappunen, johon Taimi oli merkinnyt jonkinlaista inventaariolistaa - miksi? Sitä lappunen ei kerro.

29.6. Aitassa narulla

Lakanoita 12 kpl
Pieniä lakanoita 11 kpl
Tyynynpäällisiä 10 kpl
Pyyheliinoja 22 kpl
Ikkunaverhoja 4:jät
Pyyheliinapeitteitä 4 kpl
Pöytäliinoja 15 kpl
Keinut. matto 1 kpl
Saunaviitta 1 kpl

Äidille 1 pyyheliina aitasta omaksi.

Hetekasänky 1 kpl
Taljoja 3 kpl
Täkkiä 4 kpl
Tyynyjä pieniä 5 kpl
Tyynyjä isoja 3 kpl
Sohvatyynyjä 3 kpl
Sängynpeitteitä 2 kpl
Ryijyjä  kpl
Seinävaate 1 kpl
Vilttiä 1 kpl
Lasten vilttiä 1 kpl
2,40-1,70 Kookosmatto 1 kpl
Villaisia mattoja 5 kpl
Y.m mattoja

Mitä sitten seuraa, on itselleni yhtä suuri mysteeri kuin teillekin, sillä en ole vielä ehtinyt käydä lainkaan läpi heinä- ja elokuun merkintöjä. Meillä alkaa nyt muutaman viikon myllerrys täällä remppojen myötä, mutta jossain vaiheessa toukokuuta yritän saada nuo kaksi seuraavaa kuukautta käytyä läpi.

Tästä siis taas jatketaan seuraavan kerran!

Ps. terveisiä Eijan mummolle, joka kuulema odottelee sunnuntaisin jatkoa tarinalle <3

Jovelan Johanna

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Piharemppa alkakoon!

Onpas taas ollut sellaista menoa, että päivistä ei enää huomaa pitää lukua. Työtä on ollut enemmän kuin tunteja vuorokaudessa ja siinä rikkana rokassa muutama otsanahkaa kurtistava isompi haaste. Niistä on taas selvitty. Jos vetäisi hieman henkeä viikonlopun verran ja keskittyisi pääasiassa kotoiluun

Niin, nyt sitten olisi alkamassa tuo pihamylläysprojekti, jossa oiotutetaan tanteretta, uudelleensijoitellaan joitain hankalaan paikkaan mannerlaattojen myllerryksessä nousseita kiviä, joita ei kangilla siirretä ja siistitään piha-alueita noin muutenkin lokoisampaan kuosiin. Istutuslaatikot pitää purkaa toviksi, että mylläyskone pääsee puuhiinsa ja Gerdassa odottaa muutama muuttolaatikollinen rikkaruohonestomattoa, jolla on tarkoitus ylläpitää uudet sorat halutuilla paikoilla ilman valtaisaa rikkaruohokasvustoa. Huomenna saapuu paikalle ammattilaiskaksikko arvioimaan moisen puuhan euromäärää ja jos budjetti kohtaa laskutuksen, niin täällä alkaa mylläys heti kun he pääsevät koneineen puuhaan ja me ehdimme tehdä esivalmistelut.

Aloitamme myös kunnon aidoituksen (isäntä on parhaillaan puukaupassa). Jospa nuo meidän Kakkosiksi kutsutut rottaterrierit niiden avulla pysyisivät omalla tontillaan sen sijaan, että juostaan pitkin naapureiden peltoja, tiestä puhumattakaan, kuin mielipuoliset ummikot mitään kaihtamatta. Aidoitettavaa linjaa on kaikkineen varmaan parin sadan metrin verran, joten millään valmiselementeillä sellaista aitaa ei lähdetä tekemään. Aivan liian kallista.

Aloitamme tuosta sisäänajosta ja saunapolun nurkasta. Aita tehdään verstaasta Gerdaan ja päätalosta kiesitalliin. Ei ollut kallistakaan hankkia materiaaleja. 24 metriä puuaitamateriaalia mittaan sahattuna tolppineen ja tolppasuojineen, matskut 2 porttiin, joista toinen iso, yhteensä 230 euroa. Myöhemmin aidat sitten maalataan punamullalla samalla kun maalataan talon takaseinä. Tässä on amatöörimäinen mallikuva siitä, miltä aidan pitäisi noin suunnilleen sitten lopulta näyttää maalissa. Porttia en piirtänyt erikseen. Psst. kuva on sitten joskus viime alkusyksyltä. Ei täällä noin viheriää sentään vielä ole!


Olen ollut kovin iloissani uudistetusta tuvasta ja eritoten iloa on tuonut nämä isännän nikkaroimat taimipenkit. Keväällä niillä mahtuu hieman kasvattelemaan taimia ja muuna aikana niissä voi pitää vaikka sisäyrttitarhaa tai muuten hyödyntää tilaa tarpeen mukaan. Iloksemme meillä on nyt taimia noussutkin mullasta. On 7 sorttia tomaattia, korumaissit ovat jo viivottimen mitassa, suloisia vaaleanpunaisia ja -sinisiä kurpitsoja lupaava taimia, ananaskirssikkaa, hernettä (ihan vaan versoja varten) ja seesamitkin näyttävät yrittävän selviytyä pohjoisessa tuvan suojassa.





Viime sunnuntaina huomasin raparperin availleen ensimmäisiä lehtiään, tuijat ovat ottaneet hieman aurinkopusuja kun en muistanut niitä suojata ja ruohoipulin kortta puskee jo oikein terhakasti.



Sellaista tänne kuuluu tänään. Olen taas niin huonosti päässyt lukemaan kuulumisianne, kun välillä ei meinaa yöuniinkaan jäädä aikaa, mutta täältä taas tullaan. Kovasti on monen teidän projektit mielessä ja varmaan sunnuntaina taas saan nauttia kunnon blogikierroksesta


Heitän tähän vielä pari kuvaa muistoksi menneestä tupaparannusrempasta, jonka lumoissa taidan olla vieläkin. On vaan niin ihanaa, kun on saanut nurkkia sellaiseen suuntaan, mitä on odottanut kovasti ja sitten kokea, että hitsi, tämähän toimii käytännössä justiinsa eikä melkein!





 
Vierassänky saa syliinsä taas neitosen sunnuntaina, kun "partner in crime" eli RemppaHelinä palaa työkeikan puitteissa yövieraaksi Jovelaan. Saataiskohan me samalla noi verhot ojennukseen. Vasta kuvasta huomaan niiden jääneen hieman hassusti rempan myötä!



Iloa, aurinkoa ja kevään lempeitä tuulia suuntiinne siellä, missä sitten olettekaan!

Hyvää viikonloppua toivottelee

Jovelan Johanna

maanantai 4. huhtikuuta 2016

GråRåChic puuterointikeskus eli hyyskä vaan

Jatketaan vielä remppaviikon lopputuloksilla. Tuvan muutoksista siirrytään jouhevasti hyyskälään!

Viime viikolla hyyskäläkin sai uuden kuosin, eli viemäritön vessahuoneemme sai pintaansa harmaan sävyn (Country French -perinnemaali  sävy Usva), kulmalistat saatiin paikoilleen ja kaikki turha poistettiin huoneesta. Vessahuone on nyt kaksitoimintoinen: siellä voi käydä asioillaan ja pestä pyykkiä mainiolla pulsaattoripesukoneella, joka ei sekään vaadi viemäreitä.

Mikäs tuo outo nimi otsikossa sitten on? Sanaleikkiä vainen, hassuttelua! Sitä sana- ja lausuntahassuttelua oli remppaviikolla ilmassa (Terkkuja vaan Helinälle, että hamamhamamhamam vaan). Kun on maalaisromanttista, on chabby chickiä ja vaikka mitä, päätin, että meidän vessahuoneemme on sitten Grå-Rå-Chic, eli harmaan rouheanraa'asti tyylikäs puuterointikeskus, sillä daamithan eivät käy vessassa lainkaan. He käyvät puuteroimassa nenujaan. Tällainen on nyt sitten tuo Jovelan GråRåChic puuterointikeskus pulsuineen päivineen. (yrittäkääpäs lausua se nopeasti 10 kertaa, saa meinaan kieli jumppaa!)



Tuo eri valossa siniseen taittava, pehmeän puuterinen harmaa maalisävy sopi juuri niin presiis loistavasti äidin pellavaverhoihin, mitä arvelinkin.

Pulsu, eli pulsaattori löysi sittenkin oman paikan vessahuoneesta.


Pikkukaappi seinällä on juuri sopiva pesupähkinöiden värinnappauslappujen ja muiden pyykkiaiheisten tarpeiden säilytykseen. Tuonne sitten lasipurkkeihin säilön rohtosuopayrtin juurista vuoltuja pesulastuja ja suloiselta tuoksuvan rohtosuopayrtin kukkien kuivattuja terälehtiä.


Se hamamhamamhamam -höpinä sitten on tällainen Turkkilaisista kylpylöistä satojen vuosien perinteellä maailmalle lähtenyt Hamam -kylpypyyhevillitys, enkä yhtään ihmettele miksi. Hamam -kylpypyyhkeet kudotaan kankaiksi perinteisellä tekniikalla 100% puuvillasta. Materiaali on ohut, kepeä, mutta kestävä ja todella imukykyinen, joten pyyhe kuivuu nopeasti. Kylpypyyhkeet ovat kooltaan sangen ilahduttavia: metrin leveitä ja 1,8 metriä pitkiä, mutta siitä huolimatta niitä mahtuu pesukoneeseen useampia kerrallaan ilman, että pesukone loikkii jumputellen vastaan.

Nämä meidän Hamamit tilasin Linasta. Meille ei enää muunlaisia pyyhkeitä taida tullakaan. Ovat kauniita, toimivia ja menevät pieneen tilaan kaapissakin - jos niitä raaskii sinne laittaa.



Pientä puuhaa olisi hyskälässäkin vielä. Tuo pönttis pitäisi saada kaavittua maaleistaan ja pelti kiillotettua esiin TAI kuori maalattua sellaisenaan, jos maaleja ei enää saa irti (on meinaan sellaista puuhaa tököteillä, hiomakoneella ja käsin, että oksat pois!), vessan ilmastointiputki pitäisi maisemoida, vaikka väritykseltään tuo raakaputki tavallaan tuonne sopiikin, mutta siinä on kaikenlaista tuotetekstiä pitkin mittaansa. Pulsulle pitää tehdä läpivienti seinästä pihalle, jotta pesuvedet saa ohjattua pikkuputsaamoon (Sauna Seppo) ja sellaista pientä puuhaa vielä siellä ja täällä.

Tilanjakajana toimiva suuri kaappi oli kääntöpuoleeltaan rouheaa levyä, mutta tuo mainio puuterinen maali tekikin siitä oikein sievän, jopa kanvaasimaisen. Kiva yllätys. Kaapin tausta näkyy tässä alla olevassa kuvassa vasemmalla. Harmikseni sitten eilen kuulimme tuolla tuparemppapostauksen kommenttikentällä ikävän yllätyksen, uutisen siitä, että Country French -maalien valmistus on lopetettu. Se on surkea juttu. Kerrankin hyvä kotimainen perinnemaali ja nyt sitä ei vissiin enää saa. Ilta meni kaikenlaisia sisustusverkkokauppoja kahlatessa, jotta löysin riittävästi lisää tuota maalia muihin projekteihimme täällä.



Harmien harmi, tuo maalijuttu, vaan kyllä nyt kelpaa pyykätä ja puuteroida. Jovelan GråRåChic puuterointikeskuksesta tuli mieleinen. Maalar' mestarina toimi Hexu Höö Hötskyli, eli Helinä, joka myös napsi kaikki oheiset kuvat. Pulsaattoriakin on ehditty tuolla käyttää - puhdasta tuli ja tila toimi toivotulla tavalla.

Ja sitten taas arkisen aherruksen kimppuun, joten over & out Jovelasta.

Aurinkoista viikkoa toivotellen

Jovelan Johanna

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Kyläkauppaköökin tuleminen, tuparemppa

Melkein päivälleen 3 vuotta sitten, pari kuukautta Jovelan oston jälkeen, kirjoitin innoissani tänne blogiin kyläkauppamaisesta visiostani keittiön suhteen. Nyt 3 vuotta myöhemmin istahdin tuvan penkille ja katsoin sitä visiota toteutettuna Jovelan tuvassa. Isäntä oli purkanut, rakentanut, nikkaroinut, paneloinut ja listoittanut, avuksemme viikolla singahtanut kultainen ystävämme maalaillut, hionut epätoivo-uulaa ja puuhaillut vähän joka nurkalla milloin mikäkin työkalu kädessään ja itse olin hääräillyt siellä ja täällä pitkin remppatannerta minkä töiltäni ehdin.

Tuvassa on nyt sellainen fiilis, jollaista olen toivonut. Kyläkauppa meets bistro meets Jovela. Avohyllyjä, selkeäfunktioisia alueita, moderni jääkaappi maisemoituna häiritsemästä silmää liikaa, ylimääräiset mööpelit poistettuna, mankelointipaikka, taimikasvatuspenkit, päätyseinästä puuttuva tapetti seinällä.. Kyllä, olen niin iloinen. Joskus (usein), (aina) visioiden ja unelmien toteuttamiseen menee aikaa, kun asuu Vääränvänkyrän talossa. Tähän meni 3 vuotta. Tekemiseen viikko. Pientä laitettavaa on edelleenkin, luonnollisesti.

Kaikki kuvat ovat ystävämme Helinän ottamia tänä aamuna, ennen kun lähdimme saatille juna-asemalle. Näitä kuvia on paljon vähän joka vinkkelistä, mutta haluan tallentaa ne kaikki muistoksi.




Saareke on nyt melkein 3 metriä pitkä. Se päättyy maisemoituun tiskialtaaseen, joka on piilossa paneeliseinän takana. Paneeliseinän edessä taas on taimipenkki, jota ei näy kuvissa, sillä se on rakennettu vasta tänään alkuillasta.



Myös saarekkeen päädyt maisemoitiin paneelilla. Työtasoa ei ole vieläkään, sillä sen tekeminen haluttiin jättää remontin jälkeiseksi. Kupari ei ole ihan halpaa ainetta, joten on hyvä olla aivan varma saarekkeen muodosta ennen kun alamme puuhaan. Nyt olemme, joten saarekkeen kuparista työtasoa ei enää estä mikään. Pian metalliartesaaniksi valmistuvan isännän ensimmäinen asiakas on oma vaimo.



Vihdoin tälläkin seinällä on tapetti! 2/3 seinästä odotti tapettia 2 kesää, koska tapetti ei ole tusinatavaraa, eli puuttuvan rullan saamiseen meni vuosi. Toinen meni siihen, että se saatiin seinälle. Tapiseeraus on ystävämme käsialaa ja vaikkakin hän tapetoi ensimmäistä kertaa tällaisella perinnetapetilla (erittäin paksua) ja itse keitettämälläni liisterillä (1 osa vehnäjauhoja, 9 osaa vettä), homma sujui ensimmäisen vuodan jälkeen kuin olisi iän kaiken tapiseerannut perinnetapeteilla.


Patakaappi on sittenkin vielä maalaamattomana. Halusin nähdä miten ja mihin se asettuu ennen kun kaappi maalataan, jos se maalataan!




Vielä satsi sekalaisia pystykuvia sieltä ja täältä.







Tällä viikolla tehtiin pientä remppaa myös tuonne vessahuoneeseenkin, mutta teen sille oman pikkupostauksen myöhemmin.

Jos muuten satut asumaan Pohjanmaan suunnilla ja tarvitset pintaremppa-apua, niin loikkaapa tuonne Helinän blogiin huutelemaan. Helinä on varsinaisesti koulutukseltaan sisustaja ja vetää Pohjanmaalla  Somistevuokraamoa, joten häneltä voi kysellä myös sisustussuunnitelmia- ja juhlasomistusapua. Lisäkäsiä valmiin suunnitelman toteuttamiseen tai apua itse suunnitelmaan ja/tai sen toteuttamiseen saa Helinältä sellaisella pieteetillä, että voin suositella, vaikka ystäväni onkin.

Tuparemppa 2016 koosteena

Tuvassa purettiin istuinlaatikko (vaurioiden vuoksi)
istuinlaatikkoalueen jättämä tila eristettiin pellavariveellä.
1 seinä paneloitiin ja listoitettiin uudelleen
Karmea uula -maalisotku poistettiin
ja pinnat maalattiin kotimaisella Country French -perinnemaalilla (sävy Lumi)
Rakennettiin avohyllykkö ja taimipenkit 2 ikkunan alle, maali samaa kuin seinissä
Saareke purettiin ja kasattiin uudelleen oikeaan kohtaan
Keraaminen pesuallas kaappeineen maisemoitiin ja yhdistettiin saarekkeeseen lisälaskutilalisällä
Jääkaapille tehtiin maisemointiseinäke
Saareke tuunattiin paneloimalla päädyt
Tuvan alkupäätyseinä tapetoitiin (2/3 seinästä)

Noin! Yksi unelma on toteutettu tähän pisteeseen saakka ja vessassakin on omasta mielestämme sievää. Onko teidänkin mielestänne, se onkin toinen juttu ja sen voitte sitten sanoa, kun teen pikkupostauksen vessahuoneesta.

Suloisen keväistä alkuiltaa kaikille siellä. Tämä rouva menee nyt tuonne kyläkauppaköökkiinsä istutuspurkkien kimppuun!

Lämpimin terveisin

Jovelan Johanna

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Tuparemontti alkaa

.. tai oikeammin jatkuu. Meno on kuin Kyöpelinvuorella ja Huvikummussa. Kaikki todellakin on taas jälleen kerran "vinksin vonksin tai ainakin heikunkeikun". Arvaisko oikun eikun, missä mikin on, kuka arvais sen, kyselee Jovelan noita-akka.





Tässäpä näkyy selkeästi se Uula-maalionglma. Ei näy enää kauaa. Ja juu, kaikki tuossa saarekealueella menee uusiksi rempan myötä, näytetään sitten miten, kun ollaan valmiita vajaan  viikon kuluttua.


Remontissa valitettavasti on pakko purkaa yksi pitkä istuinlaatikko pois. Tuolla oli vaurioita, joihin ei päässyt käsiksi istuinlaatikkoa purkamatta ja purkamisen jälkeen sen kasaaminen uudelleen olisi ihan mahdotonta niiden vaurioiden vuoksi. Uhrasimme istuinlaatikon (meille jää vielä yksi) sen eteen, ettei hiiret pääse juoksemaan rakenteissa ja ettei jalat jäädy lattiaan tuolla päässä tupaa kaikenlaisten pienten vakojen vuoksi.


Lattia on joskus ollut vahvan siniharmaa


Heikun keikun, mullin mallin, vaan aikanaan setviytyy ja saamme tupaan niin kauan ja kipeästi kaivattua säilytystilaa lisää. Isäntä alkaa nikkarointipuuhat sen osalta jo tänään. Meillä on ollut niin paljon korvaavia ratkaisuja, paljon tavaraa esillä kun ei ole säilytystilaa, roskisjärjestelmää ei ole, työtaso puuttuu saarekkeesta, sitä virkaa on toimittanut huokolevypala, patakaapin on ollut pakko olla tietyssä kohtaa, koska se Uula-maalin moka oli niin surkea ja niin edelleen.. Tuvasta alkaa nyt muodostua oikea keittiö, mutta ei kuitenkaan tyypilliseen tapaan moderni. Aika on pysähtynyt tuvassa menneisiin aikoihin, eikä sitä puolta olla muuttamassa mihinkään.

Myös tuo sisääntuloseinä saa vihdoin puuttuvan pätkän tapettia. Sitä odotettiin vuosi, siis sitä tapettia. Joskus perinnetapettien kohdalla on niin, ettei sitä ihan tuosta noin vaan hankitakaan, mutta täällä ainakin tuo tapetti on niin nappivalinta, että mitään toista tapettia en huolisikaan!


Jovelassa jo melkein lumipalloheisi kukkii pääsiäisen kunniaksi - sisätiloissa tosin vainen. Kevät on myöhässä viime vuoteen verrattuna. Hyttysenpuremia päästänee rapsuttelemaan aikaisintaan huhtikuussa.


Iloista pääsiäistä teille siellä! Me palaamme remppapäivityksin kun niiden aika taas on.

Jovelan Johanna

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Taimi-neidin päiväkirjamerkintöjä sotavuonna 1944, osa 2

Taimi-neidin muistikalenterimerkinnöissä sotavuodelta 1944 edetään maalis- ja huhtikuulle. Sota on kestänyt vuodesta 1939 ja maassa on ankara säännöstely elintarvikkeiden ja arkisten käyttötarpeiden osalta. Tammi- ja helmikuulle kalenterissa oli kirjattu paljon kirjeenvaihtomuistiinpanoja - keneltä oli postia tullut ja kenelle sitä oli lähetetty. Kaarina oli tullut Tampereelta Taimi-neidin kotiin pakoon pommituksia. Helsinkiä oli pommitettu armottomasti. Läheisiä oli kuollut, häitä oli vietetty, Lotta-asiat olivat ajankohtaisia, Taimi-neiti oli valittu Lottien vuosikokouksessa oman alueensa varapuheenjohtajaksi ja välillä oli pidetty hauskaakin.



MAAILMALLA (Tietolähde: Vuosisatamme kronikka)

Muualla maailmalla sota oli riehunut tammi- ja helmikuun aikana tuhoisasti. Englannin ilmavoimat pudottivat tammikuussa 1944 2300 tonnia pommeja Berliiniin. Vastavuoroisesti saksalaiset pommittavat rajusti Lontoota. Yhdysvallat kiirehtii Suomea rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa. Britit hyökkäävät Monte Cassinoon, Yhdysvallat Marshallsaarille Tyynenmeren länsiosassa. Neuvostoliittolaiset murtavat saksalaisten Leningradin saartorenkaan. Yhdysvallat nousevat maihin Italiassa helmikuussa 1944. Suomessa etelärannikon koulut suljetaan ja Mannerhein määrää täydellisen sotavalaistuksen koko Suomeen suurpommitusten vuoksi. Lapsia evakuoitiin Ruotsiin.

Maaliskuussa 1944 Neuvostoliitto julkistaa ehtonsa rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi. Suomen eduskunta ja hallitus hylkäävät ehdot yksimielisesti. Paasikivi matkustaa Tuhkolman kautta Moskovaan jatkamaan rauhanneuvotteluita. Neuvottelut eivät onnistu. Huhtikuussa 1944 Saksa keskeyttää elintarviketoimitukset Suomeen. Viljan tuontia viivästettiin saksalaisten toimesta ja kesästä olisi säiden vuoksi tulossa sadoltaan huono, vain 55 % siitä mitä kansa olisi tarvinnut.

Taimi-neiti kirjoitti muistikalenteriinsa seuraavia tapahtumia. (Kuvat SA-kuva, armejan vapaan käytön kuva-arkisto. Kuvat EIVÄT liity kalenterimerkintöjä tehneeseen Taimi-neitiin, vaikka niissä onkin naisia ja Lottia koti- ja sotarintamalla.)

MAALISKUUSSA 1944

keskiviikkona 1.3.1944 Postista ei mitään. U:n perunkirjoitus.
torstaina 2.3.1944 Mitähän tämä päivä tuo tullessaan? Kirjeen V:öltä.
perjantaina 3.3.1944 Tänään oli Fannyn nimipäivät Mikkolassa. Tauno tuli lomalle. Oltiin hevosella siellä.
lauantaina 4.3.1944 Ei mitään aamulla postista. Kirjoitin T:olle kirjeen. Vastasin myös P:n ja Eeron kirjeisiin.
sunnuntaina 5.3.1944 Voi surkeus taas tätä päivää. Äiti kamalan pahalla päällä..talli 2 oikeita kalma - vainaa (*?lopputekstistä ei saa selvää)

maanantaina 6.3.1944 Ei mitään mainittavaa.
tiistaina 7.3.1944 Eero tuli lomalle tänään. Kirjoitin V:ölle vastauksen, myös Neiti Niemiselle lähetin 250 mk...
keskiviikkona 8.3.1944 Urholta tuli kirje.
torstaina 9.3.1944 Ei mitään ihmeitä.
perjantaina 10.3. 1944 Ei tänäänkään.
lauantaina 11.3.1944 Tänään oli aika paljon. Tuli E ja M. Ville ja Salli.
sunnuntaina 12.3.1944 Illalla Tampereella iltamissa Eeron, Villen ja ?? kanssa.

maanantaina 13.3.1944 Kirjoitin Opettaja Eila R:lle kirjeen jossa kysyin kirjeopiskelusta. Tallin tytöt oli meillä illalla.
tiistaina 14.3.1944 Koivistolla Lottain ompelu.s. Olin siellä. Tänään tuli P.ltä kirje. Kirjoitin Urholle.
keskiviikkona 15.3.1944 Ei tullut kirjeitä. Olin illalla Eeron kanssa O.rinteillä.
torstaina 16.3.1944 Tänä iltana kaupalla kylässä. Oiva tuli parantolasta kotiin. Helvi kävi meillä.
perjantaina 17.3.1944 Ei mitään postista. Olin tänään ensimmäisen kerran hiihtämässä Lottain  merkkihiihtoa 1,20 min Ida, Kaarina ja Marjatta.
lauantaina 18.3.1944 Ei postista. Ville kävi meillä illalla.
sunnuntaina 19.3.1944 Eero lähti Jyväskylän autossa lomalta.

maanantaina 20.3.1944 Vastasin P:von ja Brunon kirjeisiin. Tänään ei mitään tapahtunut.
tiistaina 21.3.1944 Sain Lotilta kirjeen 26.3 K.talolle uusien Lottien vastaanottotilaisuuteen Urholta kortti. Hän muuttaa paikkaa. Oli hiihtomarssilla.
keskiviikkona 22.3.1944 Kävin T:reella.

torstaina 23.3.1944 Päivä näyttää kuluvan tavalliseen tapaan. Eskolassa lähetyksen ompeluseura.
perjantaina 24.3. 1944 Urholta tuli kirje.
lauantaina 25.3.1944 Eerolta ensimmäinen kortti loman jälkeen.
sunnuntaina 26.3.1944 Väinöltä kirje ja kuva. Yrjö lomalle pääsiäiseksi.

maanantaina 27.3.1944 Olin illalla kaupassa.
tiistaina 28.3.1944 Kirjoitin Eerolle, Urholle ja Villelle. Ei mitään erikoista.
keskiviikkona 29.3.1944 Tänään kävin hammaslääkärissä Haapasella.
torstaina 30.3.1944 Eerolta tuli kirje.
perjantaina 31.3. 1944 Kävin kaupungissa (*?), Koitettiin, ei sopinut vielä. Maanantaina uudestaan. Maksoin etumaksua 2000 mk.


HUHTIKUUSSA 1944

lauantaina 1.4.1944 Ei mitään.
sunnuntaina 2.4.1944 Kirjoitin Saimalle, Eerolle ja Y:ölle + kuva. Kirjoitin 18 korttia.

maanantaina 3.4.1944 Tulin T:reelle, Vein pääsiäiskortit. Olin yötä Lehtisillä. Liisa meni yöllä laitokselle. Kävin katsomassa "maskottia".
tiistaina 4.4.1944 Tänään tulin pois kaupunkista. Sain hampaat 2600 mk.
keskiviikkona 5.4.1944 Leivoin tänään. Ei mitään erikoista.
torstaina 6.4.1944 Lähdin taas aamulla kaupunkiin. Ei hampaat sopineet. Täytyi vähän viilata. Sain valokuvat.
(pitkä)perjantaina 7.4. 1944 Olin Titan ja Oivan kanssa illalla H:ssä
lauantaina 8.4.1944 Tänä iltana tanssit.
sunnuntaina 9.4.1944 Kaatunut Tuomo P. 31v. (*koko nimen perusteella ilm. veli)

maanantaina 10.4.1944 Oli vieraita. L:n väet päivällä ja illalla L.E ja B morsiamensa kanssa.
tiistaina 11.4.1944 Hiivaa. (*?). Raide 18/2 siis 18. päivänä.
keskiviikkona 12.4.1944 Äiti vei R:n kirjeen T:lle. Sain T:ltä 250 mk.
torstaina 13.4.1944 Mikkolassa lähetyksen ompeluseura.
perjantaina 14.4. 1944 Ei mitään mainittavaa.
lauantaina 15.6.1944 Ei tänäänkään. Ei edes Eeva tullut vaikka lupasi. Tulin samassa kipeeksi.
sunnuntaina 16.4.1944 Yksin kotona koko päivän. Olin vähän kipeä. En käynyt edes postissa. On vähän sateinen päivä.

maanantaina 17.4.1944 Oiva lähti Kuopioon 12.50 autossa.Vei kirjeen postiin Eerolle. Satoi vettä koko päivän.
tiistaina 18.4.1944 Tänään oli ompeluseurat. Olin siellä. Oli vain 9 vierasta, rahaa tuli 19 mk.
keskiviikkona 19.4.1944 Ei tullut!
torstaina 20.4.1944 Tänään oli harmaa päivä. Kauppaan oli tullut vettä.
perjantaina 21.4. 1944 Sika tapettiin tänään. Painoi 102 + pää, ilm. 54 kg.
lauantaina 22.4.1944 Olin hirveän väsynyt koko päivän.
sunnuntaina 23.4.1944 Laitoin P:lle pienen paketin, vein postiin. Olin illalla kaupassa.

maanantaina 24.4.1944 Lakaisin vähän pihaa.
tiistaina 25.4.1944 Tänään satoi lumiräntää. Ei saanut laittaa pihaa yhtään.
keskiviikkona 26.4.1944 Kyllä väsyttää taas.
torstaina 27.4.1944 Kävin postissa - en saanut mitä odotin. Paavolta tuli kirje. Kyllä hän osaa kirjoittaa kauniisti.
perjantaina 28.4.1944 Lakaisin taas vähän pihaa.
lauantaina 29.4.1944 Sain kirjeen Villeltä. Sain sormikkaat valmiiksi. Tarvitsen huomenna.
sunnuntaina 30.4.1944 Olin paraatissa. Tuomo P. haudataan.



Tästä jatkuu Taimi-neidin muistiinpanot jälleen seuraavan kerran. Tulee kotipuuhakas, mutta äärimmäisen kylmä toukokuu, jota seuraa koko kansaa huolestuttanut kesäkuu jonka myötä korostuu merkinnät ja uutiset sotarintamalta Neuvostoliiton vallatessa Karjalaa.

Kalenterista löytyy kirjoittajan koko nimi, kotikylän nimi ja hänen perheensä jäsenten nimiä, joita en ole kirjoittanut tänne. Kirjoittaja itsekin käyttää usein lyhenteitä, kuten Y:ölle, T:lle, Mikko P. ja niin edelleen. Olen pitkälti saanut selville kuka Taimi-neiti oli ja myös sitäkin mitä häneen lähiperheelleen viimeisinä sotavuosina tapahtui. Tässä postauksessa Taimi hautasi (ilmeisesti) veljensä. Edellisen osan julkaisun jälkeen kävi ilmi, että ystäväni isoäiti on kotoisin samalta paikkakunnalta, joten maailma on usein kovin pieni ihan konkreettisesti. Olen ajatellut, että kun saan tämän Taimin tarinan päätökseen, postitan kalenterin Lottamuseoon tai mikäli hänen kotipaikkakunnallaan on vielä Lotta-arkisto, sinne. Joka tapauksessa jonnekin, minne tämä kalenteri kuuluu muistona Suomen naisista sota-aikana.

Kirjurina ja oikolukijana

Jovelan Johanna