perjantai 11. huhtikuuta 2014

Viikko 2 Jovelassa

Näin se aika vaan menee! 2 viikkoa Jovelassa. Tavallaan alkaa tottumaan täällä oloon, mutta toisaalta täällä on tosi outoa olla, sillä paikka on täysin hyrskyn ja myrskyn. Tällä hetkellä Jovela on hyvin kaukana siitä seesteisestä pakopaikasta, jollainen Jovela on ennen muuttoa ollut. Tunne ei hetkauta lainkaan, koska tämä nyt vaan on näin ja pian ei ole näin. Välivaihe. Pakollinen.

Edellisessä postauksessa puhuin kaaoksesta, joka ei näkynyt kuvissa, sillä vilauttelin salin remppaedistystä. Kuvat otettiin ennen kun tupa ja kaikki siellä olleet mööpelit, tavarat ja romppeet piti saada mahtumaan muualle - myös saliin. Kun kirjoittelin juttua, tilanne oli jo ihan toinen. Tupa oli tyhjänä ja sali väärällään tavaraa. Sitä on todellakin kaikkialla vessatilaa myöten. TJEU, eli tsekkaa jos et usko ;D

Tässä salia 11.4. Tyyliä voisi kuvailla runsaaksi ja boheemin huolittelemattomaksi!


Tämä tila oli ennen vessatilaa. Olemme hetkellisesti kalustaneet sen keittiösaarekkeen osilla. Sisustusta viimeistelee Ikean siniset muovisäkit ja tyhjä vesipullo.


Jovelan makuuhuoneeseen on luotu trooppista tunnelmaa kasaamalla mööpeleitä peräkanaa siten, ettei vaatekaapeille ole asiaa ja kuorruttamalla kaikki pinnat esikasvatuslaatikoilla. Huomaa hullut valkosipulit. Kahdessa viikossa vartta on kasvatettu kolmisenkymmentä senttiä ja itse laatikoissakin vihertää mukavasti. Makuuhuoneessa toimii myös yöllinen seikkailurata, jonka jäljiltä  näkyykin kasoittain tekstiilituotteita. Jovelan uutisvuoto osaa kertoa, että edellisenä yönä n. klo 04:00 hiiri hävisi koirille. Tapahtumaa edelsi pieni mylläys hiiren paikallistamiseksi ja se päättyi neuvotteluihin, joiden lopputuloksena Milo Mestarimetsästäjä luovutti isännälleen taistossa hävinneen hengettömän hiiren.


Että tällaista kaaosta Jovelassa! Tuparemppa ja arkiset työt ovat vieneet kaiken ajan kuluneelta viikolta. Jos kaikki menee hyvin ja kuten oletamme, Jovelan palautus normaalitilaan saavutetaan tiistaina kun saamme tuvan taas käyttöön. Keskiviikkona Jovelan vanha emäntä, eli äitini saapuukin paikalle pääsiäisen viettoon ja pidämme pienen paussin puuhastelussa siirtyen pihan puolelle. Tuvassa kaikki hyvin. Parhaillaan siellä maalataan lattiaa. Ihanaa!

Pitkästä aikaa, hyvin pitkästä aikaa nukun kuin murmeli. Tämä on kaikkea sitä mitä uskalsin toivoa. Olemme kovin iloisia ja onnellisia Jovelasta.

Iloisen onnellisia päiviä kaikille siellä!

Jovelan Johanna

lauantai 5. huhtikuuta 2014

1. viikko asukkaana

1. viikko täällä Jovelassa on mennyt puuhastellen. Pitkä tai lyhyt viikko, en oikeen osaa sanoa. Osittain tuntuu kun olisimme olleet täällä aina ja toisaalta ei vielä oikeen ymmärrä, että täällä ollaan nyt ja pysytään. Koko talo on kaaoksessa, koska täällä tehdään sellaisia puuhia, joita varten piti tyhjentää tupa kokonaan. Se aiheuttaa hieman harmaita hiuksia hetkellisesti, kun mihinkään ei meinaa mahtua olemaan. Pienen oleskelunurkan saimme saliin laitettua, mutta kuvaushetken jälkeen sekin on jo enemmän tavaraa täynä, sillä tupa on nyt tyhjennetty.

Salissa näyttää nykyään tältä (tai näytti kuvaushetkellä) -ihan tällaiseksi salin möbleeraus ei jää, sillä mööpelit on laiteltu paikoilleeen siten miten ne mahtuvat ja seassa on mankelipöydästä alkaen kaikkea, mikä ei saliin kuulu. Onpahan kuitenkin joku rentoutuspaikka taas nyt kun kammarikin on täynnä tavaraa.


Tuossa vasemmalla näkyvien lyhtyjen takana on kaksisuuntaisesti aukeavat kaapit, jotka rajaavat työtilaani. Koska kaapi ovat kovin moderneja, mutta tällä hetkellä pakollisia, sudin niiden ovet liisterillä ja Hötskyli veteli ovien pintaan suosikkipaperiani.


Kaikenlaista tavaraa on kasattuna tasoille ennen kun kaikelle löytyy omat paikkansa. Ruokapöytäkin on salissa hetken.


Salin lattia maalataan syksyllä ja nyt pelkällä makulatuurilla olevat seinät pohjamaalataan sitä ennen. Pohjamaalin päälle tulee sitten jossain vaiheessa kuviomaalaus. Sali saa kuitenkin olla rempan osalta tässä kunnossa syksyyn saakka, sillä tupa täytyy saada valmiiksi, jotta meillä on oikeasti siellä keittiö. Se vaati tuvan tyhjennyksen (jessus, mikä homma!), joka taas meinaa sitä, että pääsiäiseen saakka koko huusholli on sekaisin. Tuvan saarekkeen osia on kammarissa, kylphuonetilassa, eteisessä ja salissa. Vaan kyllä se tästä. Kunhan saadaan tupa kuntoon, oleminen helpottuu, eikä talossa tarvitse enää kulkea kylki edellä tavarapinojen väleissä. Toukokuussa sitten siirrytään kokonaan ulkoremppaan. Sisäremppaa voi jatkaa taas kesän jälkeen.

Tuvan lattia (sininen) ennen ja jälkeen hionnan.


Seuraavaksi puretaan puupaneelit tuosta uunin kupeesta, koska muuten siihen ei voi laittaa puu-uunia syksymmällä. Betonialusta korjausvaletaan ja uunin muurilla hikoillut lateksimaali hiotaan pois,


Tuvan remppa on edennyt todella sutjakkaasti. Isäntä on jyrännyt menemään lattiahiomakoneella ja huomenna päästään jo uunin kimppuun. Sitä ennen tuvan lattian kolot eristetään ja paklataan. Ensi viikolla seinien ja puulaatikkopenkkien pinnat maalataan vielä kertaalleen, sillä ensi kertaa vuosikymmeniin lämpöä saanut talo on elänyt hieman. Sitten olisi vuorossa lattian maalaaminen. Lattia saa kuivua vajaan viikon uv-valolla tehostettuna ennen kun pääsemme laittamaan saarekkeen ja mööpelit paikoilleen pääsiäiseksi.

Keväisen aurinkoista viikonloppua toivotellen

Jovelan Johanna

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Jovelassa juuri nyt

Kiitos hurjasti kaikille ihanista terveisistä ja toivotuksista muuttoomme liittyen. Niitä on ollut aivan ihanaa lukea. Niin moni on siellä muistanut, että Jovelassa on ollut muuttopäivä. Se lämmitti ja yllätti. Tällä taloröttelöllämme on selkeästi kavereita siellä!

Tässä on pieni pläjäys kuvia talolta tällä hetkellä. Kaaosta piisaa ja voin vakuuttaa, että se ei kuvissa näy niin massiivisena, mitä se todellisuudessa on.

Team Isäntä & Hötskyli

Salia laitellaan sellaiseen kuntoon, että sinne voi tilapäisjärjestellä työpistettä. Makulatuuripaperointi on alkanut. Jovelan emäntä on lätkinyt kuittilistaa ruuvipaikkoihin ja keitellyt tuvassa liisteriä jauhoista ja vedestä. Liisteri onnistui hyvin ja se on toiminut loistavasti. Varsinaisen makulaturipaperoinnin suorittaa Team Isäntä & Hötskyli* (*kuvassa kameran kanssa).




Sali raikastuu kummasti. Pian hommat jatkuvat toisen salinpuolikkaan verran.



Pian pääsee jo valloittamaan Mount Nevöevörestiä, eli töihin liittyvää tavaravuori nro 1:stä!


Pirtsakkaa alkanutta viikkoa kaikille siellä!

Jovelan Johanna

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kotona Jovelassa

Ihana, ihana sunnuntaiaamu on valjennut aurinkoisena Jovelassa. Kotona! Me ollaan nyt k-o-t-o-na Jovelassa!

Muuttoa edeltävät päivät olivat kieltämättä sellaisia, että meinasi usko loppua kesken, mutta perjantain aamuun lähdettiin iloisin mielin ja itse muutto menikin sitten uskomattoman sutjakkaasti. Kuorma saatiin purettua tunnissa, vaikka sitä oli sen verran, että ei muuttoa enää, kiitos! Iso kiitos kaiken sujuvuudesta kuuluu muuttoporukallemme, joten kiitos Tero ja kummipoikani Nikke sekä Hötskyli, jonka kanssa saatiin vanhan kodin lattialoppusiivouskin tehtyä hujauksessa. 

Täällä Jovelassa on täysi kaaos päällä, ymmärrettävästi! Kun 80m2 huusholli työtiloineen ja varastoineen tyhjennetään yhteen Jovelan saliin (ja vähän muuallekin), täällä interiöörit ovat kuin lähettämössä. Laitan muutamia kuvia muutosta hieman myöhemmin kun saan ne koneelle, mutta tässä on 2 nappausta tuvasta, joka on talon "vähäsekaisin" tila tällä hetkellä. Muualla kaaos on sellainen, että laatikkopinot yltävät kattoon saakka ja olemme lähellä sitä tilannetta, jossa väitetään kärpästenkin joutuvan tekemään lentosuunnitelmia päästääkseen huoneen toiseen päähän. Eikä haittaa yhtään, eikä kestä ikuisuuksia! Tämä kuuluu asiaan ja kaikki löytävät paikkansa aikanaan.



Saapuminen Jovelaan oli varmaan pitkälti sellaista, millaiseksi sen itsekin kuvittelin: kun käännyimme tälle Jovelaan johtavalle kotitielle pala nousi kurkkuun, sydän oli pakahtua ja silmäkulmissa kimmelsi. Aurinko paistoi, ilmassa pörräsi ampiaisia ja joutsenet töräyttelivät meille jostain kaukaa tervetulofanfaarejaan. 

Piha & Puutarhamessuilla

Eilen kävimme Turun puutarhamessuilla ja vaikka nähtävää oli paljon, olisin itse kaivannut hyötykasvien taimia. Messutarjonta oli selkeästi keskittynyt kukkiin ja sitä osastoa piisasikin sitten runsaasti, tosin eri esittelijöillä tuntui olevan likimain samat jutut. Kieltämättä upeita, mutta itse tosiaan olisin kaivannut Piha ja Puutarhamessuilta esimerkiksi marjapensaiden ja hyötykasvien taimia, sipuleita ja vaikkapa siemenperunaa. Siemenpusseja  toki oli saatavilla ja messuilla oli mukavaa käydä kaikessa rauhassa katselemassa kaikkea mahdollista perinnekirjoista suloisiin puutarhavaatteisiin. Messutuliaisina Jovelaan tuli uusi pihaluuta ja puna-valoisia kukkia lupaileva kukkaniittysiemenseos, jonka sisältö kylvetään tuonne Gerdan kupeeseen.

Omalla ensikertalaisten kasvattamollamme ensimmäiset istutuslaatikoiden siemenet  ovat itäneet. Valkosipulit (ruukuissa) ovat kämmenen korkuisia. Jotain siis olemme saaneet kasvamaan! 


Suositus 

Lopuksi pitää kiittää myös muuttofirmaa, jonka vuoksi kaikki saatiin perille ehjänä. Voimme (ja haluamme) vilpittömästi suositella Turussa pääpaikkaa pitävää VS Muuttopalvelua. Lukuisia kertoja muuttaneina ja monessa  muutossa mukana olleina annetaan täydet pisteet tälle firmalle. Ensinnäkin asioiden hoito ja yhteydenpito ennen muuttoa oli enemmän kuin asiallista. Itse muuttopäivänä kuski soitti hyvissä ajoin ilmoittaakseen navigaattorinsa mukaan arvioidun saapumisajan (joka oli 30 min ennen ennalta sovittua - hän oli lähtenyt ajoissa, jotta ei tule yllätyksiä). Hyvissä ajoin hyväntuulinen muuttomies tuli paikalle ja tavarat menivät kyytiin joutuisasti. Muuttomies soitti myös matkalla antaakseen navigaattorilla arvioidun saapumisajan Jovelaan. Lyhyesti: asenne, ripeys, ammattitaito, kuljetuskalusto ja näistä huolimatta palvelun edullisuus on enemmän kuin kohdallaan tässä firmassa, joten jos olette muuttofirmaa vailla, uskallan suositella!

Nyt se sitten alkaa, elämä Jovelassa. Alussa on kiireisiä viikkoja kun pitää saada salia rymsteerattua ja pian sitten jo tupakin tyhjennetään lattiaremppaa varten. Blogi jatkaa kanssamme tällä matkalla. Nyt sitten katsotaan miten käy kun kaksi kaupunkilaista muuttaa maalle ja yrittää tehdä omin käsin jotain olemisensa eteen!

Jovelan Johanna


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Viimeistä ja ensimmäistä kertaa

Nyt se sitten on ohi, viikottainen eestaas ajelu. Tänään palasimme viimeistä kertaa Jovelasta viikonloppureissulta.

Viikonloppuna olikin sitten sitä tohinaa, viimeisiä ja ensimmäisiä täynnä. Ensinnäkin otin sen ensimmäisen askeleen kohti omavaraisempaa elämää tai ainakin pyrkimystä siihen suuntaan. Mitään takeita kun ei ainakaan ensikertalaisella ole. Kävimme siis hakemassa lauantaina muovilaatikoita esikasvatuslootiksi erilaisille syötäville. Ihan ensin multiin pääsi tupaan jäävät valkosipulit punaisissa ruukuissaan. Näitä kasvattelen ihan valkosipuliruohosipuliksi.



Sitten alkoi varsinainen urakka. Ensimmäisessä satsissa siemeniä meni esikasvatuslaatikoihin 9 laatikon edestä a' 12 purkkia per laatikko.



Nuo pienet muovilaatikot (Biltema) ovat valtavan käteviä. Ne ovat edullisia ja homma pysyy siistinä. Esikasvatuspurkkeja on helppo siirrellä, kastella ja kansi luo hyvät olosuhteet taimille kasvaa, sillä laatikon sisällä on lämmintä ja kosteaa kuin kasvihuoneessa.



Kuvassa näkyy 7 kasvatuslaatikkoa (kussakin 12 purkkia), mutta niitä on tällä hetkellä Jovelan tuvassa yhteensä 9 laatikollista ja lisää on tiedossa. Jovelassa on vaan juuri nyt sellainen kaaos, kun kaikki ne esimuuttokuormissa nähdyt lootat on siirretty talolle, ettei enemmälle ollut vielä tilaa. Ensi viikolla pistelen sitten lisää siemeniä purkkeihin.

Alemmassa kuvassa näkyykin sitten sitä muutonaluskaaosta!


Joka taso on väärällään tavaraa ja lootaa!



Sillä aikaa kun emäntä tökki siemeniä multaan, isäntä otti ja maalasi salin katon Uulan petroolimaalilla. Välikatossa oli ikävät tahrat vesivahingon ajalta. Itse vahingosta on jo vuosia, katto korjattu ja vuotokohta on kuivanut kauan sitten, mutta jäljet olivat jäljellä. Vaan ei ole enää. Ennen ja jälkeen kuva näyttää tältä (jälkeen kuvan kiiltokohdat ovat kuvaushetkellä vielä kuivumatonta maalia):



Ensimmäistä kertaa sali on tyhjä. Tai oli hetken. Nyt siellä on palli, imuri, maalipurkki ja seinäpaperiliimapurkki. Tyhjä se kuitenkin on kaikesta siitä muusta: iso peili, uusi ulko-ovi, vanhoja sisäovia, huokolevyjä, mööpeleitä ja remppatavaraa. Iso kiitos tästä kuuluu naapurivaaran naapureillemme, jotka tulivat hätiin avustamaan isäntää kantohommissa. Kiitos! Tämä on toivottavasti myös viimeinen kerta kun tämä näkymä on katsottavissa, sillä jo viikonloppuna alkaa seinien paperointi. Saamme avuksi ihanan ystävämme, jonka kanssa saamme viettää ensimmäiset päivät Jovelan asukkaina.



Tässä sitä nyt sitten ollaan, kaikuvassa nykykodissa. 4 vuorokautta aikaa pakata firman varasto ja loput tavarat, pestä verhot, divaanien ja ruokatuolien pääliset ja tyhjentää kellarista viimeiset tavarat. Sunnuntaina tai maanantaina emme enää palaa tänne, kuten yleensä. Seuraava matka Jovelaan on pysyvä.

Tämä oli viimeinen kerta. Seuraavan kerran kun luette tästä blogista jotain uutta, se kertonee meidän ja muuttoporukkamme lähteneen matkaan tai saapuneen perille.

Nyt se sitten ihan oikeasti alkaa, melkein! Ja kevätkin on niin vahvasti läsnä. Lauantaina kuulin kurjet, isäntä ihmetteli auton takalasilla lämmittelevää ampiaista, tuvassa inisi ensimmäinen hyttynen ja Turun moottoritien laita oli tänään aamulla keltaisten leskenlehtien pilkuttama. 

Ihanaa maaliskuun keväistä loppua teille kaikille siellä:)


Jovelan Johanna

torstai 20. maaliskuuta 2014

Lähdön tunnelmia II

8 päivää muuttoon. 8 aamua, joista kolmena herään Jovelassa. Jos tämä olisi äänitallenne, sanat kaikuisivat, sillä täällä kaikuu. Ei ole mattoja, seinät ovat paljaina, huonekalut pitkälti purettuina ja nurkkaan rontattuina. Nykykodissa näyttää tältä.


Ei tuolla paljoa enää kokkailla. Kaapit ovat tyhjinä, pari kupposta ja lautasta on enää jäljellä. Pikkutasolla on juuri pestynä Jovelan tupaaan lähtevät yrttipurkit.


Pantry/Skafferikin on tyhjänä. Tai on siellä yksi punainen pata vielä hetken. Mutta ei ole enää ruokaa ruokakaapissa. Lasiovien takana on tyhjiä hyllyjä.  Käytävän päässä nököttää jätesäkki. Hylättyjen tavaroiden surkea kohtalo.



Olohuoneessa on lähettämö. Pakattua ja purettua. Nurkkaan ajettua. 



Tuolla ei enää kokoonnuta syömään. Ei kahden, ei porukalla. Tuolit odottavat riisumista päälisistään, jotka menevät valkaisuun ja pesuun ennen uuteen kotiin pääsyä. Divaanilla sentään voi vielä lojua katsellen paljaita seiniä. Tai tehden töitä, sillä työhuone on..


Melkein tyhjä! Poissa on 1,5x1,5 metrinen työpöytäsaareke, kaapit, kaikki. Jäljellä on arkistolaatikosto, muutama loppusijoitusta odottava tavara ja pino laatikoita. Tässä huoneessa ei enää tehdä töitä.



Onneksi huomenna on taas lähtö Jovelaan. Tässä huushollissa alkaa olla mälsää. Muuttoviikko onkin sitten sellaista tohinaa, ettei ole väliä millaista täällä on. Kunhan on pakattu ja sortimentattu. 

Sitten vaan odotellaan muuttoauton saapumista. 8 aamua tästä päivästä. Enää 8 aamua!

Jovelan Johanna

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Ennen lähtöä

Nykykodista huomenta! Joko saa mennä?!



Täällä sitä vielä ollaan, tällaisessa interiöörissä. Viikon kuluttua ylihuomenna tämä osuus olisi ohi. Nyt ei malttaisi enää yhtään odottaa. Haluaa vaan tästä vaiheesta eroon. Tänään lähteekin jotain tavaraa ystävälleni (ihanaa) ja perjantaina lähtee kuvissa 1 ja 3 olevat tavarat Jovelaan - tai ainakin niin paljon mitä nyt farkun takakonttiin mahtuu. Yllättävän paljon sinne meneekin tavaraa.

Ylihuomenna on se viimeinen käynti Jovelassa ennen muuttoa. Saamme olla talolla perjantaista maanantaiaamuun. Sinä aikana pitäisi maalata salin katto, tehdä sitä salin lattiaa lisää, valmistautua muuttoon ronttaamalla sitä ja tätä pois muuttokuorman tieltä ja katsoa, että kaikki on valmiina vastaanottamaan kuormaa. Onneksi sunnuntaina Naapurivaaran ihanat naapurit tulevat hätiin, jotta saadaan se iso punainen pukeutumispöytä ja valkoinen senkki pois tuvasta. Myös talolle jätetty uusi ulko-ovi ja iso harmaa peili pitäisi saada kannettua Gerdaan, jotta eivät ole tiellä muutossa. Olen niin kiitollinen tuosta avusta. Isäntä ei yksin niitä voi kantaa ja itselläni painavien kantelu on kielletty selän vuoksi.

Enää yksi käynti Jovelassa ennen muuttoa. Hyvin, hyvin outoa. Samaan aikaan tajuaa tämän olevan nyt menoa ja toisaalta ei ollenkaan. Muttoilmoituskin on jo tehty, mutta silti ei toisaalta lainkaan ymmärrä, että ensi viikon perjantain jälkeen emme enää palaa tänne. Reilu vuosi ollaan ajeltu säännöllisesti viikottain Jovelaan ja takaisin. Siihen on jo niin tottunut, että menee varmaan tovi ymmärtää, että emme olekaan palaamassa tänne.

Muuttopäivään on 9 päivää. Sitä odotellessa..

Jovelan Johanna