jovela

jovela

maanantai 13. helmikuuta 2017

Pihan puolella kevään kynnyksellä

Hoidetaanpa tuo viivähtänyt arvonta pois heti ensimmäisenä. Pahoittelen, etten ehtinyt arpaista aikaisemmin, oli kyllä tarkoitus, mutta sitä sitten tapahtuu vähän kaikenlaista ja joka suuntaan ei ehdi millään. Arpaonni suosi siis Mrs. Sinn -blogin rouvaa  ja hänen nimeämänään Marttilan tilan Jonnaa! Laitattehan osoitteita tulemaan jovelassa@gmail.com jotta saamme paketit matkaan

Täällä on puuhailtu kotoisia asioita sen minkä arki ja selkä on sallinut. Selän kanssa on ollut melkoisia haasteita ja joudun nyt tässä pian käyttämään selkätukea, että saan rangan toivottavasti takaisin kohdilleen. Kuukausien istuskelu väärässä (yhdessä ja samassa) asennossa on nyt aiheuttanut sellaisia kipuja ja hankaluuksia, ettei koskaan ennen. Siksi esimerkiksi koneella istuminen on ollut pakollisten asioiden lisäksi mahdotonta. Parempaan suuntaan tilanne on jo menossa, mutta ei kivuitta. Odotan kevättä niin kovasti jo senkin vuoksi, että silloin tulee liikuttua eri tavalla. Pyllisteltyä ja ojenneltua itseään kuin huomaamattaan, kädet mullassa, kintut milloin missäkin ja muutenkin hääräiltyä pihalla kaikenlaisen pienen puuhastelun merkeissä. Lattialla pyllistelijäksi minusta ei ole, jää tekemättä, eikä taatusti tule lähdettyä aivan erikseen muualle pyllistelemään. Laiska lähtijä saattaa kyllä lähteä pällistelemään kun houkutus on oikea. Tällä viikolla oli, kutsulippujen myötä!

Kävimme tässä viikolla messuilla. Turussa oli Rakenna, sisusta ja uudista -messut. Messuilla oli aivan valtavasti näytteilleasettajia, iso osa jäi katsomattakin, koska kaikkien yritysten tarjoamat tuotteet tai palvelut eivät sovi meille tähän meidän taloomme, eikä oikeastaan ole nyt tarvetta kovinkaan monelle asialle ylipäätään. Osa jäi katsomatta, koska näytteilleasettajafirman presentaatio oli luokattoman tylsä. Anteeksi vaan, mutta jos messuille lähdetään asenteella roll up -mainos, läjä prosyyrejä ja baarijakkara, jolla notkutaan toisen pakaran varassa naama rutussa rullaamassa oman kännykän näyttöä, niin eipä tule mentyä kyselemään mitä olisi tarjolla. Näitä maailman tappiin tylsistyneitä firmojen edustajia oli paikalla hämmästyttävän paljon. Kiinnostus näkyi jo presentaatiosta ylipäätään. Oli teetetty jumalattoman suuri ja hieno mainosseinä logolla ja sen edessä seistiin ilmeettöminä. Ei niin mitään persoonallistuutta tai yritystä erottua kilpailijoista. Läsnäolo oli oamn työkaverin kanssa supattelua selkä messukansaan päin. Miten tylsää! Messuilla oli kuitenkin mukavaa käydä ja teimme kivoja löytöjä. Ostimme mm. aivan hirmuisen hyviä kirjoja kirjapisteeltä, jossa kaikki kirjat olivat vain 5,- kipale. Teen varmaan näistä kirjoista ihan oman postauksenkin, sillä ne ovat kovin mielenkiintoisia ja laadukkaita opuksia! 

Messuilla oli myös pari edullisia yrttejä ja siemeniä myyvää yritystä, joiden valikoimista meille kannettiin hieman salviaa, rosmariinia ja laventelia. Varaslähtö kevääseen! Mikä tuoksu!

 

Noin muutenkin lähestyvä kevät näkyy jo ikkunoiden edustoilla. Alkaa jo olla yhtä ja toista tulevan sadon haavetta taimina tai mullassa. Tuossa lasilaatikossa on vasta kylvetyt mustien paprikoiden siemenet. Lasikannellinen laatikko saa toimia kasvihuoneen korvikkeena ja taata tasaisen mukavan lämmön taimille. Kasvatusastiat ovat sikarilaatikoissa kosteussuojineen. Herneet taas ovat aivan villeinä jo. Niistä saadaan sisäkasvatussatoa vielä kevään aikana. Huomenna laittelen lisää hernettä, ihan sitä perushernettä näiden lilapalkojen kaveriksi, jotta saadaan salaatteihin herneenversoja ensi viikoksi.


Innostuin myös kokeilemaan pientä amppelipunontaa ja tein kahdelle kirppikseltä löytyneelle mansikkakulholle amppelin. Mitään ohjetta ei ollut, kunhan leikkelin sopivan pitkiä naruja ja yhdistelin niistä sipulipussimaisen pohjan kulhoille. Laitan kulhojen pohjalle soraa ja multaa, johon kylvetään kausimansikan siemeniä. Ehtivät hyvin sisällä satoon jo ennen kun ulkona pärjäisivät. Saavat sitten jatkaa satokauttaa ulkona kun siellä tarkenee olla.


Lähestyvä kevät on näkynyt selvästi ulkonakin. Pakkaspäivistä huolimatta valon määrä kasvaa päivittäin selkeästi ja tänään pakkanen vaihtui toviksi +7 asteen lämpöön. Sen verran tuolla pihalla kierreltiin, että pohdittiin ja suunniteltiin mitä kaikkea kevään edistyessä tullaan tekemään. Puuhaa olisi taas paljon, eikä millään malttaisi päästä siihen kiinni. Vapautimme myös tuon kakkoskasvihuoneen routaisesta maasta ja kannoimme sen takapihalle uuteen paikkaan. Jos mitään, niin ainakin se etu näissä kevytkasvihuoneissa on, että kahteen pekkaan sellaisen siirto pihan etupuolelta takapuolelle ei ollut sen vaikeampaa kuin kauppakassin kanto sisälle. Kasvihuone kakkonen on nyt tuossa vasemmalla ja siitä tulee inkamaissila. Inkamaissit kaipaavat lämpöä, aurinkoa ja vaativat hieman pidemmän kasvatuskauden kuin tavanomaisimmat maissit, joten tuossa niillä lienee hyvä olla. Katto jätetään avoimeksi, sillä maissit kasvavat liian korkeiksi joka tapauksessa ja tuolla takapihan paahteessa kasvihuone on kuin pätsi. Avokattoisenakin kasvihuone tuo tuulensuojaa, on lämmin muttei tukala ja kasvihuoneen ympärille istutetaan villikukkia. Tämä inkamaissilapäätös syntyi myös siksi, että helmikuun myrskyssä tuosta kasvihuoneesta lensi kattopaneelit tiehensä. Yksi seinäpanelikin irtosi, mutta sen saa vielä takaisin.




Muutama lähestyvän kevään merkki takapihalta. Tyrneissä on pullukaiset alut kuten syreeneissäkin. Karhuheinämättäät ovat selvinneet talvesta. Niistä voi kasvaessaan tulla jopa metrin halkaisijan kokoisia kirkkaan vihreitä mättäitä. Virkistävän vihreitä heinädyynejä!


Aasinsiltaa takaisin messuille! Messuilla meinaan huomasimme myös noiden taipuisien, mattomaisten aurinkoenergiakeräinten saapuneen Suomeen. Olen jo parin vuoden ajan seurannut niiden kehitystä ja testauksia, odotellut että saapuisivat meidänkin leveyksille ja blogissakin ainakin kerran niistä maininnut. Näiden myötä alamme toden teolla pohtimaan aurinkoenergia-asioita täällä Jovelassa. Nuo ohuet, mattomaiset keräimet ovat käteviä, sillä ne liimataan erikoisliimalla suoraan kattoon. Ne ovat kevyitä, huomaamattomia ja ne on helpompi vaihtaa joskus aikanaan kun sellaisen aika on. Me pohditaan ja vertaillaan. Suuntaus meillä on kuitenkin niin pitkälle off the grid kuin se näillä leveysasteilla on mahdollista.

Tällaisia tänne kuuluu tällä hetkellä. Nyt olisi enemmän aikaa puuhata omia, mutta selkä pistää hanttiin, joten on otettava iisisti. Istuminen ei vaan onnistu kuin hetken. Olen edelleen aika uupunut. Jotenkin tuntuu siltä, että kaikki mehut on puristettu toviksi, mutta toisaalta tekisi mieli tehdä vaikka mitä - ja varmasti teenkin. Meillä on alkamassa useampikin mielenkiintoinen kotiprojekti, joista ensimmäisiä on se isännän pajarakennuksen ulkolaudoittaminen ja sisätyöt. Niihin päästäneen jo tällä tai viimeistään ensi viikolla. Säiden salliessa käynnistelemme myös pihatöitä - tai ne käynnisteltiin jo tuon kasvihuoneen siirron myötä. Romahtaneen kiesitallin purkuunkin ryhdytään pian. Ensin irroitellaan kauniita sään ahavoittamia harmaita lautoja muuhun käyttöön. Salin vanhennusmöbleeraus jatkuu ja wanhoja mööpeleitä katsellaan ajan kanssa lisää. Salissa pitäisi listoittaa lattiat ja seinäpaneloinnit, jotka kaikki, siis panelit ja listat pitäisi myös maalata. Maalia pitää läträtä muuallakin. Virtasen maalitehtaan tehdasmyymälästä onkin jo hankittu lisää maalia. Pitäisi maalata kaksi porttia ja sitten tietysti se isännän tuleva valtakunta. Onhan tätä puuhaa täällä aina. Pysyy mieli virkeänä. Eipä juurikaan mene päivää, etten ajattelisi miten onnellinen saa olla, kun täällä asumme. Kymmenen yhteistä vuotta ja kymmeniä yhteisiä projekteja. 4 hönttiä lemmikkiä ja villiksi heittäytyvä piha heti kun selkäsi käännät. Väärän vänkyrän talo ja sen puuhat. Sen enempää en kyllä kaipaa. Juuri tämä ja tässä on hyvä. Iloja ja surujakin, ihan tavallista arkea. Ihan tavallista elämää.


Valitettavasti sitten tuo surukin tuli taas vierailulle. Jovelan isännän isä sairastui vakavasti ja suruksemme hän nukkui pois lauantaina vain viikon siitä, kun sairaus iski. Oli taas yksien jäähyväisten aika ja hautajaiset edessä. Kun yleensäkin, niin eritoten tällaisina aikoina sitä ajattelee elämää ja sen sisältöä, asioita jotka ovat tärkeitä. Itse luulen olevani nyt siellä missä on tarkoituskin olla. Ainakin siellä missä haluan olla, ihmisen kanssa, jonka kanssa siellä haluan olla. Elämän tärkeät asiat ovat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia. Se oma paikka, oli se missä ja mikä tahansa ja ihminen tai ihmiset kenen kanssa on hyvä jakaa se. Riittävästi mielenkiintoista tekemistä, ettei tylsisty ja tasapainona riittävästi aikaa olla tekemättä mitään, ettei uuvu. Olla tyytyväinen siihen mitä on.

Minä olen.


Tällaisin aatoksin tänään

Jovelan Johanna

22 kommenttia:

  1. Niin surullista. Lämmin halaus ja osanotto ❤ Onneksi teillä on toisenne, se on suuri lohtu ja voima.

    Viisaita lopputulemia. Itselleni, tai meille, on käynyt niin, ettei muulla enää oikeasti ja tosissaan ole väliä kuin sillä että saadaan olla yhdessä. Muut tärkeät asiat ovat menneet pois. Ne on sattuneet aikansa ja paljon, mutta silloinkin on kantanut edellä mainittu. Kaikista suurin onni, että kantaminen on 110% molemmin puolista.

    Paljon pieniä iloja sinne ❤ ja extrasti jaksamista sun selän kanssa! Kurja juttu, että se noin veemäisesti kiukuttelee :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Taru <3 Juuri näin. Yleisellä tasolla sitä elämässä on vaan hyväksyttävä haastaviakin asioita tai ainakin niiden lopputulemat.

      Iloja ja kivoja reissuja sinne! Istan puolella olen seuraillut teidän retkiä ;)

      Poista
  2. Oi ihanaa <3 Tämä oli erittäin mieluinen ystävänpäiväyllätys! Pistän sulle mailiin osoitetiedon ja hihkun asiasta Marttilan tilan blogin emännällekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmilta osoitteet tulleet, joten saadaan paketit huomenna postiin :) Toivottavasti niistä on iloa tahoillanne :)

      Poista
  3. Osanottoni ja voimia, niin yllättäen kohdanneessa surussa, kuin selkävaivoista toipumiseenkin; kurjia ovat terveyskrempat, kun kohdille sattu. Onneksi teillä on hyvä ja vahva parisuhde, sekä ihana koti, paikka, josta voitte ammentaa voimia näissä elämän kääntöpuolen hetkissä, vääjämättömissä luopumisissa ja niissä hetkissä, kun aurinko paistaa vähän sen risukasan viereen. Vaan, onneksi se paistaa vielä itse risukasaankin, niin se aina tekee. Ystävänpäivän toivotuksen♥ laitan myös; luen ihanaa blogiasi säännöllisesti, ja tunnen hengenheimolaisuutta, niin jotenkin pieni Ystävänpäivän toivotus tuntuu ihan sopivalta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää ystävänpäivää sinnekin, hieman jälkijunassa, mutta kuitenkin ja kiitos kauniista kommentista :)

      Poista
  4. ♥ Otan osaa suruun. Onneksi teillä vaikuttaa muuten asiat olevan balanssissa, niin ei tarvitse jaksaa montaa taakkaa yhtäaikaisesti.

    Voimia teille ja kaunista kevään odotusta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Laura :) Ja mitä ihmettä, te olette muuttaneet? Olen ollut niin pihalla blogipuolella kaikenlaisen muun äärellä, etten instankaan puolella toviin hiffannut teidän muuttaneen :D Nyt pitää kyllä tulla bloginuuskimaan asap :D

      Poista
  5. Ihanasti vihertää jo siellä Jovelassa. Pitäisikin laittaa ainakin hernettä versomaan. Ihana kevätfiilis tulee kun aurinkokin paistaa! Mukavaa Ystävänpäivää ja viikonjatkoa sinne Jovelaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä alkaa olla hieman tunkua ikkunoiden lähellä, kun sitä ja tätä on jo päätynyt multiin. Eilen laitettiin tomaatit kasvamaan vaikka vannoin, etten tänä vuonna laita kuin vihermessujen valmiita taimia. ja kuis kävikään.. Löysin siemenlaatikon pohjalta paria erilaista siementä viime vuodelta ja multiinhan ne päätyi :D

      Poista
  6. Osanottoni suruun. Kirjoitat aina niin mukavasti ja itsekin tempaudun tekstin mukaan. Harmi, että selkäsi on kipeänä ja rajoittaa elämää. Toivottavasti saat sen pian kuntoon. Pieni vinkki noihin kasvihuoneisiin. Kannattaa kiinnittää nuo kennolevyt paikoilleen silikonilla, niin ne eivät irtoile tuulessa. Meillä on samanlainen kasvari, ja levyt ovat pysyneet hyvin paikoillaan. Kattoluukku on kerran lentänyt tiehensä tuulen mukana, mutta se laitettiin takaisin sellaisella viritelmällä, ettei se enää lähde mihinkään.

    Minunkin pitää muistaa laittaa herneitä itämään. Kiitos vinkistä.
    Hyvää ystävänpäivää ja ihanaa kevään odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silaria tuon kasvarin kennoihin tuleekin, mutta vielä ei ole ollut, kun tiedettiin, että se tullaan siirtämään. Luonto ehti sitten ensin ja siirsi tuulen avulla osan kennoista pitki peltoja :D Silaroidaan siis vielä tässä pakkasten mentyä :)

      Liottelin kuivattua hernettä tuossa yön yli maanantaina ja siellä ne on jo mullassa. Saadaan ensi viikolla versoja salaattiin. On ne vaan niin nopeita!

      Poista
  7. Voi, miten surullista. Otamme osaa suruunne.

    Lämpimin halein, Marika ja Arto Piikkiöstä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teille :) Katsotaanpas jos ensi viikolla olisi käyntiä Turun suunnalla, niin tipautetaan samaan aikaan se levy sitten teille ;)

      Poista
  8. Osanotto 💗

    Odotan innolla lisää tietoa aurinkoenergian käytöstä, näillä sähkön hinnoilla se olisi nopeasti ihan kannattavaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taatusti tulee tästä lisää juttua heti kun se on meillä ajankohtaista, mutta sitä ennen varmaan jo teen pienen pohdintopostauksen :)

      Poista
  9. Onko sinulla jotain vinkkejä tuohon sisäkasvatukseen? Itsestäni tuntuu, että meidän keittiötasolla ikkunan edessä on jotenkin liian vetoisaa tai sitten ikkunan alla oleva patteri kuivattaa liikaa, mutta selvästikään se ei ole paras mahdollinen paikka kasvattaa mitään. Esim. kaupasta tuodut basilikat kuolevat yleensä heti. Auringonkukan versot kasvavat toisaalta ihan hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko sulla mitä ajatus kasvatella sisällä?

      Basilikat joka tapauksessa tekevät ihan saman meillä. Ne nuupahtaa ja kuivahtaa kun selän kääntää. Ihan outoja horsmia! En yhtään tiedä miksi niin on. Oisko pelkästään se valon erilaisuus syynä? En kyllä ole basilikaa saanut kasvamaan kaupan yrttiruukusta ulkonakaan. Ne ei tunnu kestävän mitään, joten kasvatan basilikat ihan siemenistä vaan.

      Olen vaan tällainen koekasvattelija, eli kantapään kautta ihan kaikki täällä menee osastolla minkä tahansa kasvattaminen ;) mutta yhdistelmä patteri ja veto ei kuulosta hyvältä kasvatusta ajatellen. Taimivaiheessa se taimi on altis vaihteluille ja mullan olisi hyvä olla kostea, joka ei onnistu jos on patteri siinä kuivattamassa juuria. Olisiko mahdollista laittaa ne kasvatettavat hieman etäämmälle ikkunasta? Meillä ei ole kiinteitä pattereita täällä, joten siksi taimet ovat ikkunoiden edessä, mutta ihan yhtälailla ovat kasvaneet esimerkiksi siinä saarekkeella. Pääasia kun saavat valoa. Ja herneet on sellaisia, että ne tuntuvat kasvavan ihan missä tahansa. herneiden versoista saa raikasta salaattiainesta reilussa viikossa!

      Poista
    2. Hassu juttu mutta mun viimeinen hernesatsi meni ihan mönkään ;) Tai no, iti niistä muutama, mutta olisikohan ollut liian kosteana kylvös tai sitten liian epätasaisesti välillä kuiva ja välillä kostea, mutta huonosti lähtivät kasvamaan. Lähinnä siis yritän kasvatella/pitää hengissä kaupasta ostettuja yrttejä ja versottaa siemeniä (auringonkukka ja herne nyt lähinnä). Kadehtien siis katsoin sinun rehevän näköisiä viljelyksiäsi, itsellä kun on aina tuntunut, että ulkona kaikki kasvaa paljon paremmin. No, kohtahan se kesäkin taas jo koittaa. Olen miettinyt parempaa kasvatuspaikkaa täällä sisällä, mutta jokaisen ikkunan edessä on patteri.

      Poista
  10. Otan osaa suruunne ❤
    Lämmin halaus isännälle ja sinulle.
    Päiviensä määrää kun ei tiedä, on tämä elämä ihmeellistä.

    Kasvihuoneen paneelit lenteli täälläkin ihan riittävän monta kertaa ,joten peitän sen talveksi isolla pressulla ja kiinnitän pressun maahan kunnolla. Ei meinaa lennä kennot enää!
    Kalliiksi tulee tilata yksittäisiä kennoja.
    Rauhallista ja tervehdyttävää kevättä teille. Ootko kokeillut " röhnöttää" jumppapallon päällä mahallaan tai selällä maaten. Jotkut käyttää sitä työtuolinakin.
    Mä en käytä sitä nyt mihinkään tarkoitukseen, koska Mini- kissa steppaili sen päällä niin paljon että pallo sanoi poks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena :)

      Meillä oikeastaan tuo kattokennojen irtoaminen oli oivalluksen paikka, sillä inkamaissit kaipaisivat tuulensuojaa ja tehostettua lämpöä, mutta eihän ne korkeutensa vuoksi mihinkään kasvihuoneeseen mahdu ;D Kaikki kennot on kuitenkin tallella ja ehjiä, joten jos on tarvetta, saadaan ne takaisin.

      Mulla on selässä spondylolisteesi ja jumppapallon kanssa on kellahtamisen riski, joten en uskalla sellaisen kanssa röhnötellä. Kylälä tää tästä taas tokenee, kun en istuskele niin pitkiä aikoja paikoillaan. Puutarhahommat esimerkiksi on siitä hyviä, että selkä saa monipuolista tahatonta liikerataa, eli sellainen fysioterapeutin ohje "seuraava asento on aina edellistä parempi" toteutuu huomaamattaan ;)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!