jovela

jovela

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Kaikin puolin makeaa elämää

Onpas ollut kiva viikko ja tuo insta on siitä kiva, että voi näin sunnuntaisin vieman kurkkia mitä kaikkea sitä viikolla onkaan tapahtunut! Tähän aikaan vuodesta arkipäivät kuluvat pidennetyssä muodossaan leipätyön parissa, mutta kummasti sitä vaan on aikaa myös kaikenlaiseen pieneen mukavaa puuhaan. Tällä viikolla piipahdetiin isännän kanssa kirppikselläkin ja tein siellä muutamankin loistavan löydön! Löysin 2 kaunista Boknäsin kehystä alkuperäispakkauksissaan, pieniä kuppeja böördikahvilan siemenkupeiksi ja valtavan kaunista, kotimaista vanhaa kangasta, joka sävyjensä ja mittojensa mukaan sopi meille tupaan pöytäliinaksi kuin piste i:n päälle! Kankaasta jäi vielä ylikin, joten siitä saanee ainakin 8 kunnollista lautasliinaakin.

Viikonloppuna saatiin taas heittäytyä kotoiluun kaikella innolla. Eilen pistettiin pystyyn yhden päivän kynttiläpaja ja keiteltiin koko talven tarpeisiin puolukkahilloa. Siivottiin ja kokkailtiin, kuunneltiin siinä samalla kuunnelmia ja hääräiltiin menemään.


Tänään on tehty kuvan karamelliomenoita, siistitty pihaa, tuotu sisällä talvehtivia puita (mandariini, sitruuna ja aprikoosi) sisälle ja suojattu saliin tullut mandariinipuu verkolla, ettei kissat pääse kaivelemaan multia lattialle.


Kirpparilta löytyi myös lisää vanhoja kauniita kehyksiä salin toimistonurkkaukseen ja niitä on nakuteltu paikoilleen. Pitää vielä valita jotkut kauniit wanhat valokuvat niihin. Tarkoitus on, että tuohon nurkkaukseen tulee vielä lisää raameja.


Satoa on korjattu tavalliseen tapaan tämän tästä, vähän sieltä, vähän täältä ja yrttien osalta eniten. Tänään kerättiin vielä minttua ja salviaa sen verran, että koko isäntää ei nähnyt korjuukimpun takaa. Tuvan orrella ja kuivatustelineellä on ruuhkaisaa.


Satoa on tänä vuonna tullut ihan mukavasti kesän haasteista huolimatta. Jopa meidän kaksi omenapuuvanhustamme ovat tänä vuonna innostuneet tekemään satoa. Ties vaikka tässä päästäisiin vielä siiderin tekoon, kun omenat ovat kunnolla korjuukypsiä. Monella tuntuu olevan jokavuotinen pohtiminen mitä kaikkea omenoista voisi tehdä, kun satoa vaan piisaa ja omenapiirakka alkaa tulla jo korvista, eikä ruokakomero vedä enää yhtään purkkia lisää omenahilloa tai -mehua. Siideri on toki yksi maukas tapa säilöä ylijäämäsatoa, mutta kertakäyttöluontoisesti sadosta voi nauttiskella myös vaikkapa ihanan mausteisen makeilla markkinaomenoilla, eli karamelliomenoilla. Ne ovat valtavan hyviä!

Karamelliomenat

6 pientä omenaa
6 puista kertakäyttöhaarukkaa tai jäätelötikkua
1,5 dl. sokeria
1 tl. vaniljasokeria
1 dl. vettä
1 dl. siirappia
1 tl kanelia


Paina kertakäyttöhaarukat (tai jäätelötikut) omeniin. Laita kaikki muut aineet kattilaan ja keitä seosta n. 15-20 minuuttia välillä hämmennellen. Siirappiseos saa olla paksua ja tahmaisen siirappimaista. Pyörittele omenoita kuumassa valmiissa siirapissa yksi kerrallaan ja valuta lusikalla runsaasti siirapia omenoiden päälle. Nosta kukin omena hetkeksi öljytylle leivinpaperille ja toista. Jos siirappi ehtii paksuuntua liikaa, lämmitä sitä uudelleen. Nosta omenat tarjolle ja ripottele niiden päälle strösseleitä, salmiakkijauhoa, sulaa suklaata, kookoshiutaleita, kaurahiutaleta, mitä mielit! Näiden herkkujen päällä on hieman granaattiomenajauhetta.

Taivaallista!

KYNTTILÖITÄ, KYNTTILÖITÄ!

Paljon on lähivuosina puhuttu kynttilöiden vaikutuksesta sisäilmaan ja terveyteen. Olen itsekin niitä asioita pohtinut, sillä meillä palaa hitsin paljon kynttilöitä. Hysteriaan ei ole ollut syytä vaipua tai kynttilöistä luopua, vaikka välillä kuulosti siltä, että kynttilät ovat melkein maailmanlopun tuojia, mutta kun polttaa kynttilöitä oikein, siis savuttamatta ja ostaa aitoja kynttilöitä, saa jo synninpäästöä puuhilleen. Ovatpa Ruotsin (Lundin) yliopiston valkotakkiset tutkijat jopa todenneet, että hyvien kynttilöiden polttaminen vahvistaa sydäntä. Ei siis kaikki pahaa, kunhan katsoo mitä käryttelee. Eihän kukaan kaupan muovikassiakaan laita pöydälle palamaan, oli se kuinka nätti ja halpa tahansa. Kynttilällä ja kynttilällä on siis eroja. Halpatuontikynttilöiden polttamista verrataan sisätupakointiiin tai dieselin polttamiseen sisätilossa, sillä niissä sydänlanka, värit ja itse kynttilämassa sisältävät usein raskasmetalleja. Myrkyttäjien ja puhtaiden väliin mahtuu koko kirjo kelpoja kynttilöitä, usein kotimaisilla kynttilätehtailla ja -pajoilla valmistettuna. WWF:n mukaan maapallon ja sisäilmankin kannalta ihan parhaat kynttilät sitten ovat mehiläisvahasta tai soijasta valmistettuja, sillä kumpikaan ei savua, ei sisällä karsinogeenejä, myrkyllisiä aineita tai allergeeneja ja molemmat ovat lisäksi hiilivapaita. Lisäksi mehiläisvahasta valmistettujen kynttilöiden sanotaan neutraloivan ilman epäpuhtauksia ja siten puhdistavan palaessaan ilmaa. Näiden tietoisuuskelpoisten ominaisuuksiensa lisäksi olemme siirtymässä paljolti mehiläisvahakynttilöiden suuntaan ihan siitä syystä, että itseäni on syyhyttänyt päästä tekemään mehiläisvahakynttilöitä jo hyvän tovin ja kun tuossa peltojen takaisella puolella kyliä sattuu vielä sopivasti olemaan mehiläistarhaaja, niin mehiläisvahalevyjä oli helppo noutaa yhden päivän kynttiläpajallemme ja samalla tukea oman kunnan yrittäjää pienen hankinnan muodossa.

MEHILÄISVAHAKYNTTILÄT

Mehiläisvahakynttilät siis valmistetaan mehiläisvahalevyistä ja niitä voi tilata verkosta vaikkapa suoraan tuottajilta, eli mehiläistilalta tai hunajatuotteiden jälleenmyyjiltä. Mehiläisvaha on muuten maailman vanhin tunnettu luonnonvaha ja se on ominaisuksiltaan antibakteerinen. Mehiläiset rakentavat erittämästään vahasta hunajakennojaan ja sulkevat vahalla hunajalla täyttämänsä kennot. Ihmismaailmassa mehiläisvahaa on käytetty ja käytetään toki edelleen mm. lääketeollisuudessa ja kosmetiikassa erilaisten voiteiden ainesosana. Mehiläisvaha on myös hyvä puupintojen suoja kalustevahana. Kerrassaan mainiota ainetta!

Mehiläisvahalevyjä myydään yleensä kiloittain valmiiksi leikattuina levyinä, keskihinta näytti verkossa olevan 15,-/kg, tilalta suoraan noudettaessa saattaa päästä hieman halvemmalla. Yhdestä kilosta mehiläisvahaa tulee 12 levyä ja yhdestä levystä 2 kruunukynttilää, eli kilosta levyä saa tehtyä 24 kruunukynttilää. Mehiläisvahakynttilä tuntuu muuten palavan kauemmin kuin samanlainen tavallinen kynttilä.



Varmaan oleellisin huomio sinällään helpossa kynttilöiden valmistuksessa on se, että levyjen tulee olla vähintään huoneenlämpöisiä, muuten ne murtuvat. Itse pidin kutakin rullattavaa levyä pienen hetken puuhellan yllä kädessäni ennen rullaamista. Kun levy alkoi taipua käsissäni, se oli valmis rullattavaksi. Sopivan lämpimän levyn huomaa myös sen väristä. Jos katsot tuota yllä olevaa kuvaa, siinä vasemmalla on kuulaampi (rullausparas) lämmin levy ja oikealla sameampi huoneenlämmössä ollut levy. Liikaa ei kuitenkaan kannata levyä lämmitellä, muuten levy sulaa. Oiva keino lämmittää levyä on myös monen käyttämä fööni, jolla saa puhallettua lämmintä ilmaa levylle ennen rullaamista tai tarvittaessa sen aikana. Niin tai näin, levyjä kannattaa ehdottomasti hieman lämmitellä tavalla tai toisella. Lämpimästä levystä rullattu kynttilä rullautuu tiiviisti ja helposti ja sen sauma jää melkein itsestään kiinni. Yhden kynttilän valmistukseen kuluu vain pari minuttia aikaa.

Moni leikkaa mehiläisvahalevyn haluttuun muotoon saksilla. Itse koin sen turhaksi, sillä lämmittämättömän levyn voi helposti taittaa kahtia samaan tapaan kuin avaisi uututtaan natisevan kirjan aukeaman.


Seuraavaksi lämmitin puolitettua vahalevyä ja tein valmiiksi pienen nosteen levyn toiseen päähän. Tämä auttaa sydänlangan kiinnittämisessä.


Sopivan mittainen sydänlanka painetaan vahalevyn reunan nosteen sisälle ja painetaan hyvin kiinni. Itse tein tämän siten, että painelin sydänlankaa ensin levyn loppupäähän noin 1/3 matkan verran koko reunasta, sen jälkeen kiristin sydänlankaa ja kiinnitin sen ihan reunan alkuun. Loppulanka asettui melkein itsestään painettavaksi peukalolla käänteeseen. Muutaman ensimmäisen kierroksen rullausta joutuu tekemään sormin ja painelemaan alkusaumaa tiiviiksi, mutta rullauksen puolivälin tienoilla viimeistään otetaan jo pullalettiasento käsillä ja hieman voimaa käyttäen rullataan loppu vahalevy tiiviiksi kynttiläksi kämmenillä alustaa vasten pyörittäen.


Lopuksi hivellään kynttilän sauma umpeen sormin. Jos se ei tunnu onnistuvan, anna kynttilälle hieman lämpöä ja saat siveltyä sauman umpeen. Muutaman kynttilän jälkeen kädet jo oppivat oikeat voimasuhteet ja huomaat milloin levy on sopivan lämpöinen rullautuakseen vaivatta siten, että saumankin saa samalla rullauksella umpeen. Valmistus tosiaan muistuttaa pullaletin rullaamista käsin. Jos kynttilä ei ensimmäisten kynttilöiden kohdalla tunnu rullautuvan tiiviisti, avaa rulla, anna lämpöä ja rullaa uudelleen! Mehiläisvahakynttilöiden kanssa on hauskaa puuhata, sillä jos ei heti opi parasta tekniikkaa, voi avata rullan ja tehdä sen uudelleen!

Kun oma kynttiläni oli valmis, nipsaisin pohjasta ylimääräisen sydänlangan pois ja painoin kynttilän napakasti työalustana käyttämääni puista leikkuulautaa vasten, jotta kynttilän pohja on aivan tasainen. Samalla voi tarvittaessa hieman rutistella kynttilää jos siltä tuntuu, mutta jos levy ei ole riittävän lämmin, se rutisee, eikä tiivisty enää.


Tässä kuvassa ollaan jo "tuotannon" puolivälissä ja testikynttiläkin palaa kauniisti. Kuva ei kerro, mutta ihan viimeiseksi kannattaa sulattaa hieman mehiläisvahaa kattilassa ja dipata kunkin kynttilän sydänlanka sulaan vahaan. Näin tekemällä kynttilät syttyvät helposti ja palavat kauniisti.

Mehiläisvahakynttilöitä rullatessa saa muuten sivutuotteena pehmoiset kädet!


Tykästyin mehiläisvahakynttilöihin sekä tuotteena että valmistettavana sen verran, että aion ensi viikolla hankkia suuremman satsin levyjä meille. Pienen harjoittelun jälkeen kynttilöiden rullaaminen sujuu vaivatta, sen suuremmin koko hommaan huomiota kiinnittämättä. Kädet tekevät automaattisesti puuhaansa, vaha tuntuu käsissä miellyttävän lämpimältä ja ilmassa tuoksuu miedon makea hunaja. Tämäkin on oikein sellaista hyvän mielen puuhaa. Itse kuuntelin samaan aikaan mukavaa äänikirjaa ja ennen kuin huomasinkaan, levyt olivat loppu ja pöydällä sievä kasa kauniita kynttilöitä.

Sunnuntai on täällä kääntymässä jo illan puolelle ja isäntä on lämmittämässä saunaa. Vielä olisi muutama pikkujuttu puuhattavana ennen saunaa, joten parasta nakutella sunnuntaipostaus loppuun ja hipsiä köökkiin.

Sen verran kuitenkin vielä nakuttelen, että onpas ihana syksy! Olen jotenkin perustyytyväinen ja perusonnellinen ihan tavallisiin asioihin tänä syksynä. Tuossa viikolla isännän kanssa asioille, kirppikselle ja Kustavin kynttiläpajalle (josta hankittiin mm. muutama lakritsikynttilä) ajellessamme katselin kuinka pelloilla korjattiin viljaa. Puissa on jo ruskaa, maisema muuttuu, pellot ovat sängellä tai niiltä korjataan juuri viljaa, pihlajat ovat täynnä marjaa, maailma on kaunis. Siinä aika raskailta näyttävien pilvien alla ajellessamme ja peltoja katsellessani tulin ajatelleeksi kuinka onnekkaita me suomalaiset olemmekaan. Meillä on hieno maa jos ei turhia valitella, kaunis luonto, oman maan tuotantoakin vielä tarjolla ravintopuolella, ihmisiä jotka jatkavat perinteitä ja ihmisiä jotka luovat uutta, kaikki yhdessä luoden maailman parasta tulevaisuutta täällä niin kovin kauniissa kotimaassamme.

Ollaan tyytyväisiä siihen mitä meillä vielä on ja vaalitaan sitä. Meillä on paljon syitä olla onnellisia ja tyytyväisiä, silloinkin, kun asiat eivät ole ihan toivotulla tavalla.

Lämpimin terveisin

Jovelan Johanna

27 kommenttia:

  1. Jälleen kerran ihana sunnuntaipostaus, tätä ihan odottaa innolla vaikka toki Instan puolella tulee myös seurailtua. Olen myös viimeaikoina pohtinut ihan samaa kynttiläasiaa ja sitä, että mitäköhän niistä sisäilmaan tulee. Itse aina tuikkuja paljon polttelen syksyisin olohuoneen sohvapöydällä. Astmani myös alkaa yleensä syksyllä oireilla ja mietinkin kerran että näinkö tuikut ovat osasyyllisiä. Täytyypä tutkia löytyykö tuikkuja mehiläisvahasta tai soijasta. Kynttilöitä en uskalla kisun takia poltella, sillä on tapana niin huidella hännällään myös kukat maljakoista. Siinä on pian katilla ahteri tulessa. :(
    Syksy on niin ihanaa aikaa kaikin puolin. Niin kauniita värejä ja tunnelmaa. Huomenna täytyy myös keräillä oman pihan puolukat ja keittää hilloksi.
    Nautinnollista alkavaa viikkoa sinne ja työn iloa! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :) Noita soijakynttilöitä en ole itse poltellut, enkä ole huomannut, että mehläisvahasta olisi tuikkuja tarjolla, mutta miksipäs ei niitäkin jossain olisi. Tuikkukokosia voisi kyllä varmaan tehdä itsekin? Sen koonhan voi itse määritellä taittamalla tai leikkaamalla levystä sopivaa suikeroa.

      Meillä muuten on tuuria kissojen kanssa. Kumpaakaa ei kynttilät kiinnosta ja molemmat osaa niitä vältellä. Valvomatta en silti jättäisi ;)

      Poista
  2. Oi, taas niin ihana postaus. Kiitos. Terv. Liisa

    VastaaPoista
  3. Nytpä tuli kynttiläasia pohdittavaksi täälläkin - en ole tuosta kohinasta kuullut, joten eikun nettiin selailemaan tietoja asiasta:) Mehiläisvahakynttilöitä olen itekin joskus rullaillut - niistä tulee kyllä ihana tuoksu poltettaessa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon siitä on ollut puhetta mediassa parin vuoden ajan ja erilaisia tutkimuksiakin ovat asian tiimoilta tehneet. Googlettamalla kynttilät ja sisäilma löytyy paljon, enemmän tai vähemmän asiallista infoa ;)

      Poista
  4. Tänään on ollut kyllä niin kaunis syksyinen päivä, lisää tällaisia kiitos! Mehiläisvahakynttilät ovat ihania ja ne palavat kauniisti, savuttamatta. Mukavaa illanjatkoa sinne Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihana päivä on ollut eikä koko viikossakaan ole ollut vikaa. Todellakin, lisää näitä! :)

      Poista
  5. Hyvä muistutus, piparminttua pitäis hakea lisää kuivumaan. Sitä menee teen seassa isoja määriä. Kehykset oli upea löytö kirpparilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on vielä tulossa hieman lisää piparminttua. Oikea yllärisato tänä vuonna sitä. Se kun kasvoi salaa levinneenä ihan oudosa paikassa :D

      Poista
  6. Mitä tarkoitat kynttilöiden hiilivapaudella?

    Tämähän ei kummassakaan pidä paikkansa: sekä mehiläisvaha että soija ovat orgaanista eli eliöperäisiä eli luonnosta tulleita ainesosia ja kaikki orgaaniset aineet sisältävät hiiltä. Samaten kuin kaikki rasvat, alkoholit, steariini yms. helposti palavat aineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessä on WWF:n määritelmä, jonka mukaan sekä soija- että mehiläivahakynttilät ovat hiilivapaita tuotteita, sillä niiden luonnonmukaiset valmistusaineet tuottavat palaessaan saman määrän hiilidioksidia, joka vahaan on valmistusvaiheessa sitoutunut. Väittämä ei siis ole omani, vaan WWF:n ;)

      Poista
  7. Meillä käydään aika-ajoin isännän kanssa keskustelua kynttilöiden poltosta. Asia nousee agendalle ainakin silloin, kun ilmastointikoneen suodattimia vaihdetaan ja ne ovat mustat :) Vähän toppuuttelen, mutta en paljon ja käryävät kynttilät siirrän pihalyhtyihin.
    Syksy on ihanaa aikaa ja siihen kuuluu kynttilöiden esiin kaivaminen ja polttaminen.
    Ihanaa viikkoa sinne ja juuri niin - nautitaan mitä meillä on ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilläkin huomaa noen, kun keväällä hipaisee ikkunaa sisäpuolelta, joten meidän kynttilämäärissä lienee ihan hyvä asia hieman katsoa mitä sisällä polttelee ;) Saas nähdä mitä rättiin jää sitten ensi keväänä ;D

      On kyllä ollut mukava syksy toistaiseksi. Lämmin ja kaunis, sellainen lempeä. Helposti natittava, etten sanoisi :)

      Ihailin juuri instassa teidän valokastelkannua. Miten loistava idea!

      Poista
  8. Joku tuolla kyseli asiaa, niin ainakin ruokaasuomesta.fi -verkkokaupassa on myös tuikkuja mehiläisvahasta.

    Mulla on tapana kastella myös rullatun kynttilän tyvi sulaan vahaan n. 3-5 cm matkalta. Silloin ensinnäkin rulla pysyy varmasti kiinni ja toiseksi saa rutisteltua tyven sopivaksi eri kokoisiin jalkoihin.

    Tiesitkö muuten, että mehiläisvahaa saa myös kenkäplankin muodossa! Mä tallustelen talvet maihareissa ja pari-kolme kertaa talven aikana sekä kesäsäilöön laittaessani vetelen vahat pintaan ja varsinkin saumoihin, ja melkein kuulee, kun nahka sanoo slurps. Eikä tule valkoisia raitoja nahkaan vaikka olisi vesilätäkön kautta kulkenut.

    VastaaPoista
  9. Kiitos, Maritta! Ja instan puolella joku vinkkasi myös tehneensä itse tuikkuja laittamalla mehiläisvaharullan palan sydänlankoineen kynttilälle tarkoitettuun lasiin. Sekin kiva vinkki! :)

    En muuten tiennyt tuota kenkäplankkivinkkiä, mutta nyt kun sen mainitsit, niin järkevältähän tuo kuulostaa. Vaha hylkii vettä ja ominaiuuksiltaan sen kuvittelisi suojaavan nahkaa siinä missä puutakin. Kiitos kun jaoit vinkin! Itselläni on talvipopoina huopalapikkaat, mutta monelle muulle, täällä myös isännälle, tuo vinkki on tosi hyvä! :)

    VastaaPoista
  10. Olispas taas mielenkiintoista luettavaa...ja vähän pelottavaa, kun meillähän palaa kynttilät aina. Tuikkuja lähinnä nykyisin. Joskus olen jostakin kaupan aulasta ostanut, noita mehiläivahakynttilöitä, kun ollut joku myymässä niitä, mutta siitä on jo vuosia..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googlettele hieman kynttilät ja sisäilma jos haluat tutustua aiheeseen enemmän :) Ihan hyvä on tiedostaa noita kynttilöiden eroja ja halpiskynttilöiden riskejä :)

      Poista
  11. Vinkkinä uudempaa talotekniikkaa omaaville: Muistan äidin rullanneen mehiläisvahakynttilöitä kylppärin lattialla - lattialämmitys pehmensi levyt tasaisesti. :) Ja kun leikkaa levyn kolmioiksi ja aloittaa rullaamisen pitkältä sivulta, saa siroja, alaspäin paksunevia kynttilöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuopa kätevä vinkki! Kiitos siitä! Lattialle kannattanee laittaa joku suoja kuitenkin, ettei kaakelilattia ole vahassa - jos lattia siis on kaakelia ;)

      Kynttilöiden muotoja on niin monia ja tuo oheneva on varmaan niitä perinteisimpiä. Itse pidän enemmän tasamalleista. Ne palavatkin pidempään ;)

      Poista
  12. Olipa taas kiva postaus ja kynttilöitä varmaankin polttelen kaikesta huolimatta edelleenkin :)
    On kivaa aina katsoa ja lukea kirjoituksiasi täältä ja ig:ssa myös seurata juttujasi. Kiitos Sinulle siitä. Hyvää alkavaa viikkoa sinne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei puhettakaan, että täälläkään lopetettaisiin kynttilöiden polttaminen :D Täällä ainoastaan vaihdetaan laadulliseti vähähaitallisempiin kynttilöihin ;) Mitäpä syksy ja talvi olisikaan ilman kynttilöitä! ;) Mukavaa viikkoa myös sinne :)

      Poista
  13. Hei saisiko siltä teidän naapurilta postitse ostettua vahalevyjä??


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, en yhtään tiedä :( Tuo mehiläistila on siis meidän naapurikylässä, ei meidän naapurissa. Heillä ei ole kotisivujakaan josta voisi asiaa kurkata, mutta kurkkaapa tänne http://www.mehilaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset/ sieltä löytyy eri alueiden mehiläistiloja (sieltä löysin myös tämän meidän naapurikylän mehiläistilan), joten teidänkin läheltä varmaan löytyy joku tuottaja, jolla olisi vielä vahakennoja myynnissä :)

      Poista
  14. Onpa mielenkiintoista, että kynttilöissä on noin paljon eroja. Meillä ei tässä vaiheessa elämää juurikaan polteta kynttilöitä lasten ja kissan takia, mutta ehkäpä sellainenkin vaihe vielä tulee. Mehiläisvahakynttilöitä olen saanut joskus lahjaksi, ja niistä tuleva tuoksu on kyllä aivan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä molemmat kissat välttelevät kynttilöitä. Ovat vissiin kasvaneet kynttilätodellisuuteen täällä ;D Valvomatta en toki jättäisi, mutta meillä saa kynttilät palaa ihan normaalisti omilla paikoillaan kissoista huolimatta :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!